Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Espoolainen Juha Viljakainen asuu tornitalon 19. kerroksessa – ”Melkein kuin maalla asuisi”

Espoolainen Juha Viljakainen kertoo, millaista on asua tornitalon 19. kerroksessa

Koti
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/72cf5891cd7b3411167b49cd209354980e7ae2aa-2478865-Tornitalo_KRaisanen_2102_02.jpg
Pelottaako asua tornitalon huipulla?
Tornitaloissa asuu vasta kourallinen suomalaisia. Juha Viljakainen kertoo, millaista on asua Espoon Meritornin 19. kerroksessa. Toimittaja: Tero Kartastenpää, kuvaus ja leikkaus: Kimmo Räisänen

Tupsuverhojen takaa näkyy meri. Se rauhoittaa espoolaista Juha Viljakaista, joka asuu tornitalon 19. kerroksessa.

Viljakainen etsi kotia pääkaupunkiseudulta 1990-luvun lopussa ja kierteli eri asuinalueilla. Hän asteli sattumalta Meritornin esittelyyn Espoon Kivenlahdessa. Jättitalo veti puoleensa heti.

Vuonna 1999 valmistunut Meritorni oli Suomen korkein asuintalo. Se oli kuuluisa, koska rakentamisesta käytiin pitkä valituskierros. Perustusten teko aloitettiin jo vuonna 1989.

Viljakainen hankki kodin Meritornin viidennestä kerroksesta. Kun ylhäältä vapautui asunto vuonna 2009, vaurastunut nelihenkinen perhe osti sen. Heistä tuli toiseksi korkeimmalla asuvat espoolaiset. Vain naapurin ylin kerros on korkeammalla.

Viiden huoneen asunnossa 123,5 neliötä kahdessa kerroksessa, lähes 70 metrin korkeudessa merenpinnasta. Kodissa on omat huoneet kahdelle kouluikäiselle tyttärelle.

”Kesällä nuoret laulavat kalliolla, mutta muuten täällä on hirveän hiljaista. Melkein kuin maalla asuisi.”

Elämää saa toki aikaan Espoon korkeimmalla asuvaa koira, Lulu-terrieri, joka juoksee ympäri asuntoa.

Kimmo Räisänen
Juha Viljakainen ja Lulu-terrieri asuvat lähes 70 metrin korkeudella Espoon Meritornissa. Ennen lasitusta 20. kerroksen parvekeella pystyi oleskelemaan vain harvoin.
Juha Viljakainen ja Lulu-terrieri asuvat lähes 70 metrin korkeudella Espoon Meritornissa. Ennen lasitusta 20. kerroksen parvekeella pystyi oleskelemaan vain harvoin.

Viljakainen oli pitkään lvi-alan töissä ympäri Venäjää, mutta on asettunut Suomeen. Hän ei ole koskaan tullut ajatelleeksi asuvansa poikkeuksellisessa kodissa. Venäjällä on tavallista, että uudistaloissa on 25 kerrosta.

Meritornissa ei olekaan mitään ihmeellistä – paitsi suomalaisille, joista 3,6 miljoonaa ihmistä asuu yksi- tai kaksikerroksisessa talossa.

Pääkaupunkiseudulla on vain neljä yli 18-kerroksista asuinrakennusta, ja niissä yhteensä noin 500 asuntoa. Siksi Meritornin huipulla asuminen on vielä hetken hyvin harvinaista.

Lähivuosina korkealla asujien määrä moninkertaistuu, kun sata metriä korkeita asuintorneja nousee Espooseen, Helsinkiin, Tampereelle ja muutamiin muihin kaupunkeihin.

Maailmalla korkeimmat asuintalot New Yorkissa ja Dubaissa ovat yli 400-metrisiä.

Meritornissa hissimatka ylös kestää 42 sekuntia. Se on ollut joillekin Viljakainen tuttaville liikaa, ja he ovat valinneet portaat.

Tornitalot sijoitetaan yleensä liikenteen solmukohtiin. Ideana on rakentaa kaupunkia tiiviisti ylöspäin niin, että palvelut voidaan sijoittaa samaan rakennuskompleksiin. Näin tehdään esimerkiksi Kalasataman Redissä, joka nousee suuren kauppakeskuksen päälle.

Ostajat ovat yleensä valmiita maksamaan jokaisesta metristä maan pinnasta ylöspäin.

Asuntojen hinnat nousevat karkeasti arvioituna viisi prosenttia per kerros Suomessa, arvioi Hypoteekkiyhdistys. Kiinteistövälittäjillä taas on nyrkkisääntö, jonka mukaan Helsingissä kantakaupungin kaksiossa hinta nousee kymppitonnilla kerrokselta.

Tornitalot tuovat aivan uudet neliöhinnat. Asuntorakentaminen kallistuu huomattavasti, kun ylitetään kymmenen kerrosta. Torneissa lisähintaa tulee rakenteiden vahvistamisesta, useista hisseistä ja isoista porraskäytävistä. Korkealla vaaditaan myös erityistä talotekniikkaa.

Kalasatamaan rakennettavassa ensimmäisessä Redi-tornitalossa asunnot maksavat keskimääräinen 8 000 euroa neliöltä ja ylimmässä 35. kerroksessa 16 000 euroa. Naapurissa Kalliossa keskineliöhinta on 5 000 euroa.

Kimmo Räisänen
Meritornin varjo peittää matalat kerrostalot.
Meritornin varjo peittää matalat kerrostalot.

Tornitalojen eduista ja haitoista on väitelty vuosikausia. Monen asiantuntijan mielestä kodista pilvissä ei kannattaisi maksaa ylimääräistä. Väittelijät eivät puhu pelkästään metreistä vaan asukkaiden halusta olla joko muiden kaupunkilaisten kanssa tai ilman heitä. Korkealta yhteys katutasoon katoaa, mutta on asukkaasta kiinni, haittaako se.

”Korkeassa asumisessa noustaan muun elämän yläpuolelle ja katsotaan sitä ylhäältä päin. En moralisoi, asumismuoto sopii niille, jotka sitä haluavat. Alhaalla asuessa otetaan kiinni ruohonjuuritasosta ja löydetään sieltä se elämä”, sanoo asuntoarkkitehtuurin professori Hannu Huttunen Aalto-yliopistosta sanoo. Hän on tutkinut matalaa rakentamista.

Huttunen viittaa arvostetun tanskalaisen kaupunkitutkija Jan Gehlin ajatuksiin mataluuden hyödyistä. Gehlin mukaan asukas menettää yhteyden katutasoon, jos koti viidettä kerrosta korkeammalla.

Huttunen kuvailee korkealla asumista yksityiseksi ja anonyymiksi. Hän puhuu arkkitehtikielellä matalan kaupunkirakenteen ”aktiivisesta inspiraatiosta ja fyysisestä kontaktista pihaan”. Sillä hän tarkoittaa, että alhaalla on miellyttävää asua.

Artikkeliin liittyvät

Tornitaloissa alakerrokset ja parvekkeet ovat kuitenkin suljettuja, joten niiden lähikaduista voi tulla tylsiä ja kasvottomia. Tornit vaikuttavat siis koko naapurustoon.

Kun nousee portaat Viljakaisen olohuoneen seuraavaan kerrokseen, pääsee kerroksen saunaosastolle. 20. kerroksen parvekkeelta näkee, miten tornitalon varjo peittää viiden kerroksen kerrostalot alleen.

Ennen lasitusta parveke oli harvoin käytössä. Tyynelläkin ilmalla tuuli tuntuu viileältä.

Maisemat näyttävät upeilta. Myös luonto on lähellä. Sumu peittää joskus näkymät, aurinko porottaa kesäisin.

Viljakaisen naapurit ovat kertoneet huomaavaansa, miten talo heiluu tuulella. Viljakainen on huomannut huojuntaa vain, kun tuuli puhaltaa myrskylukemissa.

”Ei parvekkeella viitsi seistä. Tuuli on niin kova, että rytisee. Sitä miettii, että kestääkö talo paikallaan.”

Tornitalot voivat tuoda tuulta myös katutasoon. Ark-arkkitehtilehti kirjoitti jo vuonna 2013 Kalasataman Redi-talojen tuulisuusselvityksistä. Vaarallista 23 metrin puuskatuulta esiintyy kortteleissa ja kulkuväylillä paljon enemmän kuin viihtyisänä pidetyssä ulkotilassa.

Tornien kiihdyttämää tuulta on hyvin vaikea hillitä, varsinkin meren rannalla.

”Redi-taloissa tuulten merkitys tulee olemaan suuri alhaalla ja asunnoissa”, Huttunen sanoo.

Arkkitehtitoimisto SARC
Espoon Keilaniemen tornit havainnekuvassa
Espoon Keilaniemen tornit havainnekuvassa

Saman myöntää tornitaloja suunnitellut arkkitehti Sarlotta Narjus. Tornitaloissa asutaan vähän kuin majakassa, mutta kaikkeen voidaan varautua.

Arkkitehtitoimisto Sarcin toimitusjohtaja Narjus on ollut vuosia suunnittelemassa Espoon Keilaniemeen neljää asuintornia, joista korkein nousee 145 metriin.

Sarc suunnittelee myös Niittykummun metroaseman päälle 24-kerroksista asuinrakennusta.

Keilaniemessä toimistokaupunginosaa muutetaan puistomaiseksi tornialueeksi. Pyöreät talot ovat etäällä toisistaan, joten ei synny pimeitä ja tuulisia katukuiluja. Liikenne on kannen alla piilossa.

Korkea rakentaminen tuo uusia vaihtoehtoja asumiseen. Se on Narjuksen mukaan yksi ratkaisumalli, kun halutaan tiivistää kaupunkeja.

”Yksityisyyden tarve on suomalaisilla suuri, ja korkealla asuessa se on mahdollista.”

Professori Hannu Huttunen ei usko maiseman voimaan.

”Olen työskennellyt tornissa vuosia ja katsellut merta. Kahden kuukauden kuluttua en enää katso merta. En huomaa sitä. Vaihteleva miljöö, asunnosta lähtö, sinne tulo sekä suhde kaupunkirakenteeseen ovat minusta paljon kiinnostavimpia.”

Narjuksesta torneja ei kannata puolustaa tai tai vastustaa tunteenomaisesti. Tornien sopivuus pitää miettiä alue kerrallaan.

Kauas näkyvästä tornitalosta voi tulla tärkeämpi samastumiskohde kuin kaupunginosasta.

Meritornissa kaikki naapurit eivät tunne toisiaan, mutta kaikki ovat ylpeitä kotitalostaan.

Innokkaat vieraat kyselevät aina samoja kysymyksiä, kuten eikö korkealla pelota.

”Ei hermostuta, paitsi kun puoliso pesee ikkunoita. Vaimo tosin vastaa alppinistia.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!