Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Valituksia enemmän kuin koskaan – asukkaat kertovat turhauttavista taisteluista rakennusvirheiden korjaamiseksi

Joka vuosi monet suomalaiset pettyvät uuteen kotiinsa, ja alkaa kinastelu rakennusliikkeen kanssa virheiden korjaamisesta – Miksi samoja virheitä tehdään vuodesta toiseen?

Koti
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/b200c800564776ed576bf4010452f4d24a54e35a-HS_RAKENNUSVIRHEET_050316.00_00_56_17.Still001.jpg
Espoolaiset taloyhtiöt taistelevat kimpassa rakennusliikettä vastaan, jotta virheet saataisiin korjattua
Rakennusliikkeet tekevät uudiskohteissa samoja virheitä vuodesta toiseen, ja reklamaatioita tehdään enemmän kuin koskaan. Mitä tavallinen ihminen voi tehdä? No ainakin voi etsiä saman rakennusliikkeen rakentamia muita taloyhtiöitä ja alkaa taistella yhdessä virheiden korjaamiseksi, kertoo espoolaisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Timo Haukilahti. Toimittaja: Sami Takala, kuvaus ja leikkaus: Kimmo Räisänen.
Fakta

Yleisimpiä rakennusvirheitä

 Ikkunoiden ja parvekkeen ovien säädöt

 Lattioiden asennukset

 Kolhut ja halkeamat seinissä ja katoissa

 Vuotavat peltikatot

 Kylpyhuoneiden kaadot

 Putkiliitokset

 Ontelolaattoihin jäänyt vesi

Lähde: Rakennusteollisuus

Sen piti olla unelmien koti. Oli kevät 2012. Nelihenkinen perhe tarvitsi lisää tilaa.

Punnittuaan eri vaihtoehtoja perhe päätyi tekemään kaupat tunnetun talotoimittajan kanssa.

Omakotitalon piti valmistua Pohjois-Helsinkiin saman vuoden marraskuussa avaimet käteen -periaatteella.

Valmistumisaika läheni, mutta tontti pysyi tyhjänä. Kauppoja tehdessään perheelle oli kerrottu talotoimittajan ainutlaatuisesta menetelmästä, jolla muuttopäivä tiedettiin varmaksi etukäteen.

”Panimme asuntomme myyntiin, mutta pian huomasimme, että uuden talomme pystytyspäivä siirtyi koko ajan myöhemmäksi. Olimme huolestuneita talon valmistumisesta, mutta meitä rauhoiteltiin, ettei ole mitään hätää. Aikataulut pitävät”, kertoo perheen isä.

Hän ja muut rakennusvirheiden uhreiksi joutuneet haastateltavat esiintyvät jutussa poikkeuksellisesti nimettöminä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Pitkään haaveena olleesta omakotitalosta tuli hermoja raastava riidanaihe. Kun talopaketti vihdoin saapui tontille, luvattu valmistumispäivä oli jo liian lähellä ollakseen totta. Vasta nyt perhe kuuli, ettei talo valmistu luvatussa ajassa.

”Se oli pöyristyttävää!”

Perhe pääsi muuttamaan uuteen kotiinsa kolme viikkoa myöhässä sen jälkeen, kun talotoimittaja oli ilmoittanut, että rakennusvalvonta on antanut suullisen muuttoluvan. Tämä osoittautui isän mukaan myöhemmin valheeksi.

Muuttoluvan antaa kunnan rakennusvalvonta, kun viranomainen on suorittanut kohteessa käyttöönottotarkastuksen. Helsingin rakennusvalvontaviraston rakenneyksikön päällikkö Risto Levanto sanoo, ettei muuttolupia anneta suullisesti.

”Hälytyskellojen pitäisi soida varsinkin, jos talotoimittaja sanoo, että kolmas taho on antanut luvan.”

Talon ostajan tulee halutessaan saada mustaa valkoisella rakennusvalvontaviranomaiselta, vaikka edes sähköposti, joka kertoo, että loppukatselmus on pidetty. Virallinen pöytäkirja lähetetään postissa.

Kimmo Räisänen
Rakennusliike mitoitti jätepisteen alun perin liian pieneksi. Luukut eivät menneet kiinni, ja roskat pursuivat roskasäiliöiden yli.
Rakennusliike mitoitti jätepisteen alun perin liian pieneksi. Luukut eivät menneet kiinni, ja roskat pursuivat roskasäiliöiden yli.

Helsingin rakennusvalvonnan virastopäällikön Lauri Jääskeläisen mukaan ammattimaisen rakennuttajan ei pitäisi kutsua viranomaista tekemään edes osittaista loppukatselmusta ennen kuin kohde on rakennuttajan itsensäkin mielestä riittävän valmis.

”On turhaa pyytää viranomainen pahasti keskeneräiseen kohteeseen. Sellaista kuitenkin tapahtuu. Se johtuu urakkasopimusten aikatauluista. Kun kohde viivästyy, rakennuttaja haluaa kohteelle muuttoluvan, jotta se välttyisi viivästyssakoilta”, Jääskeläinen sanoo.

Helsingissä tällaisia hankkeita on Levannon mukaan vuosittain muutamia kymmeniä.

Muuton jälkeen rakennustyöt jatkuivat perheen talossa. Sen piti olla täysin valmis toukokuun lopussa eli puoli vuotta myöhässä. Alkuvaikeuksien jälkeen elämän oli tarkoitus jatkua ilman murheita.

Mutta ongelmat jatkuivat. Vielä kesän korvalla terassikaiteet ja hätäpoistumistikkaat olivat asentamatta. Piha oli tehty ala-arvoisesti, ja sieltä puuttuivat päävesikaivot. Vuoden päästä tehdyissä sisäilmatutkimuksissa selvisi, ettei talon alapohjaan ollut rakennettu ilmanvaihtoa.

”Talotoimittaja ei ollut noudattanut rakennusvalvonnan määräyksiä, ja rakennustyöt oli ilmeisesti aloitettu ennen rakennuslupaa. Meille sanottiin, ettei taloja pureta, mutta paljon on tehtävä ennen kuin lopputarkastusta voi miettiä. Talossamme ei ole suoritettu vielä edes vastaanottokatselmusta!”

Loppukatselmuksessa rakennusvalvonta tarkastaa, että hanke on valmis. Vastaanottokatselmuksessa urakkasuoritus otetaan vastaan, takuuaika alkaa ja mahdolliset ehdot kirjataan huoltokirjaan.

Yhteydenpito talotoimittajaan on isän mukaan ollut vaikeaa. Kokemus on opettanut perheelle, ettei pidä luovuttaa, vaikka saisi uhkaavaltakin tuntuvia soittoja tai sähköposteja.

Isä suosittelee vierailemaan työmaalla usein, ottamaan rakennusvaiheen aikana niin paljon valokuvia kuin mahdollista ja pitämään taloprojektipäiväkirjaa, josta ilmenevät sovitut asiat.

Hän arvelee, että alan yritykset pyrkivät käyttämään viivytystaktiikkaa. Sen tavoitteena on vaientaa asiakas, joka haluaisi saada rakennushankkeen päätökseen ja sopimukseen kuuluvat työt tehdyksi.

”Koskaan 45:n elinvuoteni aikana minua ei ole vedätetty yhtä paljon kuin kolmen viime vuoden aikana. Mietin, kuinka moni ei ole jaksanut taistella.”

Espoolaisessa kerrostalossa suojakaiteen muttereita ei ole kiinnitetty kunnolla.
Espoolaisessa kerrostalossa suojakaiteen muttereita ei ole kiinnitetty kunnolla.

Vastaavia ongelmia on muillakin. Trendiä kuvastaa hyvin valitusten määrä.

Kuluttajariitalautakunnan ylitarkastaja Timo Maso kertoo, että varsinkin rakentamista ja uusia asuntoja koskevien reklamaatioiden määrä on kasvussa. Paraikaa lautakunnalla on käsittelyssä pari tuhatta rakentamiseen, remontoimiseen ja uuden asunnon kauppaan liittyvää valitusta.

”Valituksia on vireillä nyt enemmän kuin koskaan”, Maso sanoo.

Valituksia on niin paljon, että käsittelyajat ovat venyneet jopa pariin vuoteen. Kaikki eivät tosin ole aiheellisia. Esimerkiksi viime vuonna noin puolet valituksista oli sellaisia, joissa kuluttajariitalautakunta suositteli hyvitystä.

Valitusten ohella takuuvirhekustannusten mittaaminen on toinen tapa tarkastella rakennusvirheiden määrää. Aalto-yliopisto on selvittänyt asuntotuotannon takuukustannuksia Rakennusteollisuuden pyynnöstä.

Selvityksen mukaan takuukustannukset liikkuvat noin prosentin paikkeilla rakennushankkeen kokonaiskuluista. Luku perustuu Rakennusteollisuuden jäsenyritysten viime syksynä antamiin tietoihin.

Takuukulut ovat pysytelleet viime vuosina samalla tasolla, Rakennusteollisuus kertoo.

Mistä sitten johtuu, että valitusten määrä on kasvussa?

Rakennusteollisuuden viestintäjohtaja Merja Vuoripuro mainitsee yhdeksi syyksi sen, että kuluttajat osaavat entistä paremmin ottaa yhteyttä kuluttajariitalautakuntaan.

”Ihmiset ovat tulleet tarkemmiksi siitä, mitä he odottavat tuotteelta. Ihmiset osaavat vaatia enemmän.”

Vuoripuron mukaan asuntovalmistajat ovat myös alkaneet ohjeistaa asiakkaitaan: asuntoja myyvän rakennusliikkeen täytyy muistuttaa kuluttajaa siitä, että kuluttajariitalautakunta auttaa mahdollisissa riita-asioissa.

Muita syitä laatuongelmiin ovat esimerkiksi tiukoista aikatauluista johtuva kiire, suunnittelun puutteet ja työmaan heikko johtaminen.

Rakennusvalvontaviraston Jääskeläinen muistuttaa, ettei vikojen korjailu ole rakennuttajankaan etu.

”Mieluummin kerralla kuntoon. Se tulee halvemmaksi. Takavuosina epäiltiin, että on halvempaa korjata virheitä kuin pyrkiä mahdollisimman virheettömään lopputulokseen.”

Kuluttajariitalautakunta ei tilastoi tarkemmin, millaisista rakennusvirheistä ihmiset valittavat. Maso sanoo, että laatuvirheiden kirjo on laaja. Niitä on ”kellarista kattoon”.

Aalto-yliopiston selvityksen mukaan rakennusvirheitä on pääosin pintojen viimeistelyssä.

”Uusien asuntojen yleisimmät virhetyypit ovat pysyneet samantyyppisinä tai samoina vuodesta toiseen. Ei ole kyetty poistamaan jotain tiettyä virhetyyppiä kokonaan tai vähentämään merkittävästi”, Vuoripuro sanoo.

Mason mukaan mikään tietty asumismuoto ei ole erityinen riskiostos, vaan puutteita on niin asunto-osakeyhtiöissä kuin pientalorakentamisessa.

Kaikilla ei ole kuitenkaan osaamista, motivaatiota eikä mahdollisuuksia puolustaa etujaan.

”Osakkaiden ongelmana on, etteivät he ole rakennusinsinöörejä eivätkä tunne rakennusmääräyksiä tai suunnitteluohjeita. Rakennusliike vetoaa ensimmäisenä siihen, että kohde on tehty suunnitelmien mukaisesti, vaikka se olisi määräysten, rakennusluvan, suunnitelmien ja hyvän rakennustavan vastainen”, sanoo Helsingin Sanomiin yhteyttä ottanut asunto-osakas Helsingin Arabianrannasta.

Espoolainen kerrostaloasukas puolestaan pohtii, onko rakennusvirheiden taustalla yritysten taloudelliseen maksimointiin tähtäävä tietoinen toimintamalli.

”Jos yksi ostaja kymmenestä jaksaa viedä vaatimuksensa virheiden korjaamisesta loppuun, saattaa firmoille olla taloudellisesti kannattavaa tinkiä asuntojen laadusta.”

Miten on, käyttävätkö rakennusliikkeet asukkaita hyväkseen tekemällä sutta ja korjaamalla vain pienen vaativan porukan asuntoja?

Vuoripuro ei lähde yleistämään, mutta sanoo, ettei se ole täysin mahdotonta.

”Jos tekee bisnestä hyvällä ja pitkäjänteisellä asenteella eikä ole lyhytnäköistä ajattelua, toimijat eivät varmaan lähde kokeilemaan kepillä jäätä ja katsomaan, mikä menee läpi. Yksittäisissä kohteissa tällaista saattaa esiintyä.”

Maso sanoo, että riidanaiheena voi olla hyvinkin monimutkainen ja tulkinnanvarainen asia.

Pitääkö siis olla rakennusalan ammattilainen, jotta pystyy perustelemaan, miksi virheet pitää korjata?

”Kyllä aika monessa tapauksessa asian toteen näyttäminen edellyttää asiantuntemusta, samoin kuin lääketieteellisissä kysymyksissä: jos sellaisista kiistellään, lääketieteellisen koulutuksen saaneen arvio on tärkeä.”

Tämän on joutunut kokemaan itähelsinkiläisen pientaloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, jonka mukaan rakennusyhtiö on järjestään kiistänyt valitusten aiheellisuuden parin vuoden ajan.

”Asioiden eteenpäin saaminen on edellyttänyt perehtymistä RT-kortteihin, rakentamisen yleisiin laatuvaatimuksiin ja lainsäädäntöön. Vasta kun olen osannut perustella, on asia edennyt – hitaasti.”

Eräs rakennusalan ammattilainen on itsekin joutunut valittamaan kotinsa rakennusvirheistä.

Hänen mielestään takuutarkastukset täytyisi tehdä keskitetysti ammattitaitoisen puolueettoman konsultin tai isännöitsijän johdolla.

”Markkinat ovat kuitenkin niin pienet, että puolueettomia tahoja ei ole paljon. Kaikki haluavat miellyttää isoja rakennuttajia työn toivossa: isännöintitoimistot haluavat rakennusliikkeiltä hallinnoitavakseen uusia taloyhtiöitä ja konsulttitoimistot toimeksiantoja.”

Mika Ranta / HS
Arabianrannan loft-talossa oli paljon rakennusvirheitä. Vesi pääsi katon ja julkisivujen läpi rakenteisiin. Kuvassa katolla oli pressut, koska se jouduttiin rakentamaan uudelleen vuonna 2009.
Arabianrannan loft-talossa oli paljon rakennusvirheitä. Vesi pääsi katon ja julkisivujen läpi rakenteisiin. Kuvassa katolla oli pressut, koska se jouduttiin rakentamaan uudelleen vuonna 2009.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!