Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Onko suomalainen rakentaminen huonoa? Rakennusyhtiön mielestä ei, professorin mukaan moraali on heikko

”Rakentamisessa pitäisi peruuttaa aikaan, sanotaan 50-luvulle, jolloin talot olivat vielä terveitä”, sanoo arkkitehtuurin emeritusprofessori Panu Kaila.

Koti
 
Juhani Niiranen / HS
Arkkitehtuurin emeritusprofessori Panu Kaila.
Arkkitehtuurin emeritusprofessori Panu Kaila. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina rakennusvirheistä ja niistä aiheutuneista valituksista, joiden määrä on yleistynyt vauhdilla.

Kuluttajariitalautakunnan ylitarkastaja Timo Mason mukaan varsinkin rakentamista ja uusia asuntoja koskevien reklamaatioiden määrä on kasvussa. Paraikaa lautakunnalla on käsittelyssä pari tuhatta rakentamiseen, remontoimiseen ja uuden asunnon kauppaan liittyvää valitusta.

Aiheen tiimoilta kuultiin myös HS:n lukijoita, jotka arvioivat suomalaisen rakentamisen tilan heikoksi. Mutta mitä mieltä ovat alan asiantuntijat?

Perinteiseen rakentamiseen perehtynyt arkkitehti ja arkkitehtuurin emeritusprofessori Panu Kaila arvioi, että etenkin perusrakentaminen on Suomessa virheellistä. Virheet eivät ole kuitenkaan etupäässä kiinni siitä, että rakennuttajat tekisivät virheitä, vaan kehnoista perusratkaisuista.

”Alipaineinen ilmanvaihto ja betonielementti eivät ole hyviä rakennusratkaisuja. Betonielementissä ongelmana on umpinaisuus: betoni säilöö kaiken myrkyn sisäänsä. Energiaa halutaan säästää niin vahvasti, että asunnot alipaineistetaan, jolloin kaikki ilma pysyy sisällä. Se on aivan nurinkurista ajattelua, josta ei vain hellitetä”, Kaila sanoo.

YIT:n Suomen ja CEE:n asumisen toimialajohtaja Antti Inkilä pitää puolestaan suomalaista rakentamista laadultaan varsin korkeatasoisena.

”Hyvänä esimerkkinä voisin mainita verrokkina Espanjan lomakohteet. Vaatimustaso on meillä Suomessa tiukka, ja teemme monimutkaisiakin hankkeita. Esimerkiksi LVIS-tekniikka on hyvin korkealla tasolla suomalaisessa rakentamisessa verrattuna muiden maiden rakentamiseen”, Inkilä sanoo.

Kaila on osallistunut eduskunnan rakentamista käsitteleviin istuntoihin ja käynyt puhumassa kansalaisinfossa nykyisen perusrakentamisen aiheuttamista terveysongelmia. Vanhat toimintamallit pysyvät kuitenkin tiukassa.

”Myös eduskunnalla on vastuu vääristä, ihmisiä sairastuttavista määräyksistä. Käänteitä saataisiin aikaan, jos ihmisille jouduttaisiin korvaamaan terveyteen liittyviä menetyksiä. Vasta silloin rakentajat heräisivät, sillä kenelläkään ei olisi varaa maksaa niin mielettömiä korvauksia.”

”Hiljattain julkaistiin tutkimus, jonka mukaan Suomessa on maailman terveimmät koulut, mutta sairaimmat oppilaat. Koulujen puhtauteen johtavilla myrkyillä tuhotaan ihmisten terveyttä. Mutta kun lääkäreitä ei kuunnella, ei ongelmaa pidetä tarpeeksi pahana, eikä sille siten tehdä mitään”, Kaila sanoo.

Juuri ihmisten terveyteen vaikuttavia rakennusvirheitä Kaila on pyrkinyt tuomaan julkisuuteen useiden vuosien ajan.

”Urakoitsija korvaa korkeintaan virheen, mutta ei anna pennin pyörylää, vaikka ihmiseltä on voinut mennä terveys ja työpaikka. Homesairautta ei hyväksytä ammattitaudiksi: vasta sitten voi vetäytyä töistä, kun suostuu kärsimään mielenterveysongelmista. Kyse on kuitenkin täysin fysiologisesta oireesta, että ihminen ei voi kerta kaikkiaan hengittää. ”

YIT:n Inkilä kuvailee rakentamisessa ilmenevien laatuongelmien olevan monen asian summa.

”Tietysti on oltava ammattitaitoa, oikeanlaista asennetta ja yhteistyökykyä – näistä se laatu sitten syntyy. Mutta toki, kun rakentaminen on käsityötä, voi aina sattua jotakin. Yksittäisissä projekteissa tehdään iso määrä erilaisia päätöksiä, jotka ihmiset aina tekevät. Toisaalta on tärkeää huolehtia, että laatua pyritään jatkuvasti kehittämään ja laatutasoa parannetaan palautteen kautta.”

Vaikka valitusten määrä on kasvanut kuluttajariitalautakunnassa, YIT:ssä valitusten määrän ei ole havaittu kasvavan.

”Valitukset ovat aina yksittäistapauksia, jotka koskevat hyvin eri tyyppisiä asioita. Esimerkkinä voisin mainita valituksen parketin värin vaihtelusta.”

Kuluttajat epäilevät, että rakennuttajat tekevät osan virheistä tahanomaisesti. Inkilän mukaan vikojen korjailu ja niissä viivytteleminen ei palvele rakennuttajankaan etua.

”Ihmettelen suuresti, jos joku rakennusalalla on sitä mieltä, että kustannuksissa voi säästää jättämällä virheitä taakseen. Kerralla kuntoon, se on taloudellisin tapa tehdä töitä”, Inkilä sanoo.

Mitä pidempään virheen korjaaminen kestää, sitä kalliimmaksi se myös tulee. Toisinaan kyseessä voi olla Inkilän mukaan kuitenkin niin monimuotoinen ongelma, että lopullisen syyn ja ratkaisun löytäminen voi ottaa aikansa.

”Varmasti lähes jokainen yritys, joka toimii alallaan, pyrkii omaa laatusilmukkaansa parantamaan. Eli jos jossakin ilmenee virhe, ja se on toistuva, pyrimme tutkimaan, millä keinoin saisimme sen poistettua. Toki meillä on Suomessa eri ikäisiä ja eri tyyppisiä yrityksiä, jotka jokainen lähtevät kehittämään toimintaansa omalla tavallaan saamansa palautteen pohjalta”, Inkilä sanoo.

Kailan mukaan virheitä ei tehdä välttämättä tahallaan, mutta niitä syntyy herkästi kiireessä – ja asiat jätetään helposti sikseen.

”Rakennusmiehet ovat kertoneet, että he ovat joutuneet jättämään ullakolle sateen kastamia villoja, koska niitä ei ole alun perin ehditty peittää, eikä sittemmin vaihtaa – ja pomo käskee, että töitä on jatkettava. Siinä sitä sitten ihmetellään, miksi asunto on homeessa. Moraali on heikko rahan takia”, Kaila sanoo.

Kailan mukaan nykyisistä lämmöneristysmääräyksistä on tullut jo niin kireitä, että rahaa kuluu enemmän asuntojen jäähdyttämiseen kuin lämmöneristykseen. Hänen mielestään rakentamisessa olisikin parasta ottaa hieman ”takapakkia”.

”Yleisneuvo on, että jos putoaa heikkoihin jäihin, noustaan tulosuuntaan. Rakentamisessa pitäisi peruuttaa aikaan, sanotaan 50-luvulle, jolloin talot olivat vielä terveitä. Säilytetään terveellisyys, ja lisätään kokeellista lämmöneristystä, mutta ei aseteta sille heti hirveitä vaatimuksia.”

YIT:n Inkiläkin myöntää, että energiatehokkaassa rakentamisessa aletaan olla jo äärirajoilla.

”Mielestäni energiatehokkuuden parantaminen ei ole enää mielekästä, sillä se saattaa aiheuttaa erilaisia ongelmia, jotka eivät ole enää hallittavissa.”

”Kun jokin ratkaisu tehdään, täytyy kokonaisuuden aina toimia. Mikäli meillä rakennetaan energiatehokkuuden nimissä tiiviitä taloja, ovat ilmanvaihtopaineolosuhteet ja sen toimivisuus äärimmäisen tärkeitä. On otettava huomioon, että puhumme aina kokonaisuudesta”, Inkilä sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!