Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Muista nämä, kun remontoit kylppäriä tai keittiötä

HS etsi vastaukset lukijoiden kysymyksiin kodin kosteiden tilojen remonteista.

Koti
 
Kimmo Taskinen / HS
Kuva: Kimmo Taskinen / HS

Kylpyhuoneen remontissa ei kannata hötkyillä. Moni pieneltä tuntuva asia saattaa vaatia luvan taloyhtiöltä. Yksi tällainen on suihkuseinä. Vaikka se kuuluukin asunto-osakkeen omistajan vastuulle, sitä ei saa irrottaa omin luvin. Ja voi olla senteistä kiinni, onko suihkuseinä pakollinen vai ei.

Kosteusvaurioiden selvittämisessä tulee olla erityisen tarkkana. Kylpyhuoneita on purettu jopa turhan takia siksi, ettei epäiltyä kosteusvauriota ole ollut. Näin voi käydä, jos rakenteita ei tutkita huolella.

Naapurikateutta voi ilmetä silloin, kun taloyhtiö laittaa laatat seinän takana asuville, mutta omaan kylpyhuoneeseen tulee ruma muovimatto. Tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että yhtiö on loukannut osakkaiden yhdenvertaisuutta.

Etsimme vastaukset kuuteen kodin kosteita tiloja koskevaan lukijakysymykseen.

1. Asuntoni edellinen omistaja teki kylpyhuoneremontin, mutta papereita remontista ei ole. Nyt taloyhtiöön tulee putkiremontti eikä minua huvittaisi maksaa siitä yhtä paljon kuin naapurit, joiden kylpyhuoneissa ei ole tehty korjauksia. Saanko hyvitystä?  

Asunto-osakas voi saada hyvitystä taloyhtiön tulevassa putkiremontissa, jos hän pystyy perustelemaan, ettei kylpyhuonetta tarvitse kunnostaa.

Perusteiksi osakas tarvitsee dokumentit tehdystä kylpyhuoneremontista. Jos dokumentteja ei ole, yhtiö joutuu uusimaan myös remontoidun kylpyhuoneen eikä osakkaalla ole oikeutta hyvitykseen.

Putket pitää saneerata joka tapauksessa, eli kylpyhuone joudutaan kuitenkin purkamaan, ellei putkia kunnosteta esimerkiksi sukittamalla.

Jos putkiremontti olisi vasta kaukana tulevaisuudessa, osakas voisi tehdä oman remontin, uusia putket ja varmistaa, että remontista on kaikki tarvittavat dokumentit hyvityksen saamiseksi.

Tällaista omaa, asumista häiritsevää remonttia ei välttämättä ole järkevää tehdä, jos putkiremontti on tulossa taloon muutaman vuoden sisällä.

2. Asuntoni koostuu kahdesta kaksiosta. Toisessa niistä ei ole keittiötä eikä kylpyhuonetta. Haluaisin saada puuttuvat tilat myös toiseen kaksioon putkiremontin yhteydessä. Onko minulla oikeus tällaiseen muutostyöhön?  

Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkaalla on oikeus tehdä muutostöitä huoneistossaan, kunhan huoneiston käyttötarkoitus ei muutu.

Suunnitellusta muutostyöstä on tehtävä ilmoitus taloyhtiölle. Yhtiöllä ja sen osakkailla on oikeus asettaa ehtoja muutostyölle, jos siitä voi aiheutua haittaa.

Jos keittiö ja kylpyhuone ovat alun perin kuuluneet yhtiön niin sanottuun perustasoon myös toisessa kaksiossa, mutta nykyinen tai entinen osakas on poistanut tilat, yhtiö ei ole velvollinen kustantamaan niiden rakentamista uudelleen.

Osakas voi kuitenkin rakentaa ne omalla kustannuksellaan.

3. Kylpyhuoneeseeni asennettiin suihkuseinä. Tila on nyt niin ahdas, etten enää pääse käsiksi pesukoneen hanaan. Voinko purkaa suihkuseinän ja asentaa tilalle tangon suihkuverholle?

 

Sähköturvallisuusmääräysten mukaan pyykinpesukoneen pistorasian ja suihkusekoittajan välillä tulee olla etäisyyttä vähintään 1,2 metriä. Jos etäisyys on pienempi, pistorasian ja suihkusekoittajan välissä täytyy olla vähintään 2,25 metriä korkea suihkuseinä.

Ongelmaan on kaksi ratkaisua. Yksi vaihtoehto on siirtää suihkuseinä kauemmas pesukoneesta eli suihkusekoittajaan päin, jolloin pesukoneen hanaan pääsee käsiksi. Suihkutilan pienin suositeltu leveys on 80 senttiä.

Jos suihkuseinää päättää siirtää, vanhat kiinnitysreiät on tiivistettävä huolellisesti.

Toinen vaihtoehto on siirtää pesukoneen pistorasia kauemmas suihkusekoittajasta, jolloin 1,2 metrin turvaetäisyys suihkusekoittajaan täyttyy eikä suihkuseinää enää tarvita.

Pistorasian siirrosta täytyy aina tehdä muutostyöilmoitus taloyhtiölle. Samalla voi ilmoittaa aikeesta poistaa suihkuseinä.

Pesukoneen hana pitäisi sulkea aina käytön jälkeen. Lisäksi letkujen kuntoa kannattaa seurata säännöllisesti ja tarvittaessa vaihtaa ne. Letkujen kunnossapitovastuu on osakkaalla.

Ellei letkujen vaihto onnistu itse, apuun voi pyytää putkimiehen.

4. Tilasin putkiremonttiurakoitsijalta uunin ja kylmäkaapin taustan imuroinnin. Paikalleen asettamisen jälkeen laitteet lakkasivat toimimasta. Kylpyhuoneessa piti kaikki kalusteet säästää ja asentaa takaisin paikoilleen. Mittatilauksena teetetty kaappi ei enää mahdu paikalleen. Kenen on vastuu?  

Vahingosta vastaa lähtökohtaisesti aiheuttaja.

Osakas voi vaatia korvauksia urakoitsijalta, jos hän pystyy osoittamaan, että urakoitsija on hajottanut kodinkoneet siivouksen ja siirtelyn yhteydessä.

Korvaus lasketaan vanhan rikkoutuneen laitteen arvosta. Jos laitteet ovat olleet vanhoja, niistä ei ikävähennysten jälkeen jää välttämättä paljon korvattavaa.

Jos osakas ja urakoitsija ovat sopineet, että vanhat kalusteet säästetään ja asennetaan takaisin paikoilleen, niin täytyy toimia.

Ellei urakoitsija ole asentanut mittatilauksena teetettyä kaappia sopimuksen mukaan, se voi neuvotella osakkaan kanssa kertakorvauksesta.

5. Taloyhtiö kunnosti ensin huonokuntoisimmat kylpyhuoneet, jolloin perustasoon kuuluivat muovipinnat. Kun loput kylpyhuoneet remontoitiin, perustasoksi tulivat kaakelit. Onko tässä otettu huomioon osakkaiden yhdenvertaisuus? Saanko korvausta, kun vuokralaisten vaihtuminen remonttien takia on vähentänyt vuokratuloja?  

Taloyhtiö voi muuttaa perustasonsa määritelmää muovipinnoista kaakelipintoihin, jos siihen on pätevät perusteet.

Osakkaiden yhdenvertaisuutta ei loukata, jos esimerkiksi yhtiön vanha perustaso on todettu rakennusteknisesti huonoksi ratkaisuksi.

Silloin on perusteltua muuttaa perustaso kestävämmäksi.

Muovimaton ja kaakeleiden hinnoissa ei ole suuria eroja.

Jo aiemmin uusittuja kylpyhuoneita yhtiön ei tarvitse remontoida uudelleen uuden perustason mukaisiksi, ellei se ole välttämätöntä.

Vuokranantaja ei saa korvausta, vaikka vuokralainen vaihtuisi ja yhtiön remontit aiheuttaisivat menetyksiä vuokratuloihin. Vuokratulon menetykset ovat yksi asuntosijoittamiseen kuuluva riski.

6. Myin ylimmän kerroksen saunallisen kerrostalohuoneiston. Kosteusmittauksen yhteydessä saunan seinästä löytyi kosteutta. Suurin kosteuslukema oli nurkassa, joka on samalla talon päätynurkka. Kuka maksaa saunan korjauksen? Missä menee myyjän vastuun raja?  

Kosteusvaurio on voinut tulla vuotavasta katosta, ulkoseinästä, saunasta tai näistä kaikista.

Jos katto, ulkoseinä tai höyrynsulku eli saunan puupaneloinnin alla oleva alumiinipaperi on vuotanut, vastuu saunan kunnostuksesta on lähtökohtaisesti taloyhtiöllä.

Tällöin yhtiön tulee korjata vaurio ja ennallistaa saunan sisäosat.

Korjausvastuuseen vaikuttaa kuitenkin se, onko sauna alkuperäinen vai osakkaan muutostyönä rakentama.

Jos sauna on teetetty osakkaan muutostyönä esimerkiksi vaatehuoneeseen, yhtiö vastaa korjauksesta vain tilan alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaiseksi eli vaatehuoneeksi.

Tällöin saunan ennallistaminen jää myyjän ja ostajan sovittavaksi. Yhtiöjärjestyksessä kunnossapidosta on kuitenkin voitu määrätä myös toisin.

Saunan rakentaneen osakkaan vahingonkorvausvastuu tulee arvioitavaksi silloin, jos sauna on toteutettu virheellisesti ja tämä on vaurioittanut rakenteita.

Jos vaurio johtuu saunan rakennusvirheestä, yhtiö voi hakea vahingonkorvausta saunan rakentajalta.

Rakentajan vastuu on kymmenen vuotta.

Vaurion syytä voi olla jälkikäteen vaikea selvittää, jos sauna on jo purettu. Suositeltavaa on varmistaa rakennekosteusmittauksilla, vuotaako katto tai ulkoseinä.

Ennen sitä saunaa ei kannata rakentaa uudelleen.

Ellei vaurion aiheuttajaa saada selville, vastuu jakautuu yhtiön ja osakkaan kesken asunto-osakeyhtiölain kunnossapitovastuusäännösten mukaan.

Juttuun on haastateltu Kiinteistöliiton neuvontalakimiestä Tapio Haltiaa, Vuokranantajien neuvontalakimiestä Ville Hopsua, Matinkylän Huollon rakennuttamispäällikköä Hemmo Päivärinnettä, Isännöintiliiton lakiasiantuntijaa Jaana Sallménia, Kuluttajaliiton lakimiestä Ilkka Salmista ja Kiinteistöliitto Uusimaan lakimiestä Heidi Vitikaista.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!