Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yhteisöllisyys nostaa asunnon arvoa – mutta miten sitä toteutetaan?

Myynnissä olevan asunnon katsoja oli kysellyt taseen ja kuntokartoituksen ohessa, onko taloyhtiömme yhteisöllinen, pohtii Katri Kallionpää kolumnissaan.

Koti
 
Katri Kallionpää Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien toimittaja.

Kuu paistaa Veräjämäen yllä. Katu on autio. Koiralenkillä nappaan omakotitalon portin pielestä muutaman omenan hupparin taskuun.

Ei, en ole varkaissa. Portissa roikkuu iso kassi täynnä omenia. Kassin päällä on lappu, jossa lukee: ”Omenia saa ottaa – lajike sopii hilloon tai piirakkaan”.

Lähetän asukkaalle lämpimän ajatuksen. Mahtaako hän tiedostaa olevansa uuden jakamistalouden airut. Juuri sellaisen yhteisöllisyyden, jonka arvostus nousee kohisten kaikkialla maailmassa.

 

Yhteisöllisyys nostaa jopa asuinalueiden arvostusta. Se on huomattu myös meidän taloyhtiössä, jossa myynnissä olevan asunnon katsoja oli kysellyt taseen ja kuntokartoituksen ohessa, onko taloyhtiömme yhteisöllinen?

Niin, onko?

Juttelimme asiasta naapureiden, Hannan ja Susannan kanssa pari viikkoa sitten talkoissa. Maalasimme taloyhtiön omistamaa talkkarin asuntoa, josta muutti vuokralainen pois.

Seinää sutiessamme mietimme, pitäisikö talon pihalle perustaa yhteinen hyötykasvimaa yhteisöllisyyttä lisäämään. Tai laittaa roskiskatokseen kierrätyshylly. Emme innostuneet.

 

Pari päivää sitten silmiini osui lehtijuttu, joka kertoi ilahduttavan tiedon: kasvimaat ja kierrätyshyllyt voidaan unohtaa, sillä olimme sittenkin aivan yhteisöllisyyden ytimessä. Talkoot – tuo vanha maalaiskylien perinne – on kokenut uuden tulemisen, kertoo Helsingin uusi muotoilujohtaja Anne Stenroos yhdysvaltalaisessa muotoilun ja arkkitehtuurin Metropolis-lehdessä.

Stenroosin mukaan helsinkiläiset ovat innostuneet uudesta jakamistaloudesta varsinkin sellaisilla aloilla, joihin liittyy kotoilua ja käsin tekemistä. ”Talkoissa ei ole kyse suurista eleistä vaan kaupunkien inhimillistämisestä kaikilla tasoilla”, hän sanoo.

Näiden tekijöiden ansiosta Helsinki nousi Metropoliksen listauksessa maailman kolmanneksi parhaaksi asuinpaikaksi Kööpenhaminan ja Berliinin jälkeen.

 

Niin se on, tuumin ripotellessani kanelia omenapiirakan päälle ennen kuin työnsin sen uuniin. Yhteisöllisyyteen ei ole yhtä reseptiä. Kukin taloyhtiö on yhteisöllinen omalla tavallaan.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!