Valikko
Koti

Asuntolainojen historia: Piti olla pankinjohtajan kaveri, lainoja mainostettiin lehdissä

Asuntolainan saattoi 1970-luvulla saada vain, jos tunsi pankinjohtajan. Sen sijaan 1980-luvulla pankit jopa tyrkyttivät rahaa kotien ostoon. Sitten tuli 1990-luvun alun lama ja rahahanat suljettiin.

Asuntolainaa on ollut viime vuosina niin helppo saada, että moni suomalainen on unohtanut, miten vaikeaa se joskus oli.

Vielä 1970-luvulla suomalaisilla pankeilla oli pulaa rahasta. Jos pankinjohtajalla oli kymmenen lainahakemusta, rahaa riitti vain kuuteen. Pitkät pankkisuhteet olivat arvossaan, ja lainansaantia helpotti, jos tunsi pankinjohtajan henkilökohtaisesti.

Rahoitusneuvos Matti Inha muistelee, miten 1980-luvulla tilanne alkoi rahamarkkinoiden avautumisen myötä helpottaa.

”Enää ei asuntosäästötilin avaamista varten tarvinnut jonottaa pankkiin”, hän sanoo.

Päinvastoin. 1980-luvun lopun huumassa pankit alkoivat suorastaan tyrkyttää lainaa.

Tässä jutussa muistellaan, miten suomalainen asuntolaina on muuttunut viime vuosikymmeninä. Muistatko sinä, milloin asuntolainan lyhennykset alkoivat mennä suoraan tililtä?

Suljettujen rahamarkkinoiden aikana Suomessa oli niukkuutta rahasta. Asuntolainojen takaisinmaksuaikojen piti vielä 1970- ja 1980-luvuilla olla lyhyitä, jotta raha saadaan nopeasti kiertoon. Asunto maksettiin velattomaksi useimmiten 7–8 vuodessa.

Lyhyet laina-ajat olivat mahdollisia ennen kaikkea siksi, että asuntolainan saamisen edellytyksenä oli merkittävä ennakkosäästäminen. Asiakkaan piti säästää pankin asuntosäästötilille vähintään 30 prosenttia ostettavan asunnon hinnasta, usein jopa puolet.

OP:n johtaja Erkki Böös muistelee, että osan säästöistä saattoi korvata sillä, että sukulaiset panivat omia rahojaan pankin määräaikaistalletukseen.

”Suomi ei ollut paljon pääomaa”, Böös sanoo.

Kun rahamarkkinat vapautuivat vaiheittain 1980-luvun loppua kohden ja pankit saattoivat lainata rahaa suoraan ulkomailta, myös asuntolainaa alkoi saada helpommin. Vuonna 1986 Suomessa siirryttiin markkinakorkoihin.

Siirtymä ei ollut ongelmaton.

”Sekä pankinjohtajat että asiakkaat olivat oppineet säännöstelyn aikana, että lainaa kannatti korkovähennyksen ansiosta ottaa niin paljon kuin saa, että asuntojen hinnat vain nousevat ja että korko on aina vakaa peruskorko”, Matti Inha sanoo.

Kun rahasta ei ollut enää pulaa, ennakkosäästämisen vaatimuksia löysennettiin ja laina-ajat pitenivät. Ihmisillä oli yhä paremmat mahdollisuudet ottaa yhä isompia lainoja. Pelkästään vuonna 1988 suomalaisten kotitalouksien velat kasvoivat peräti neljänneksen.

Asuntokauppa kävi kuumana, ja hinnat nousivat.

”Asuntolaina meni ihan myymiseksi. Pankit mainostivat lehtien etusivuilla”, Böös muistelee.

Hän toteaa, että rahamarkkinoiden vapauttaminen tapahtui talouden suhdanteen näkökulmasta onnettomaan aikaan.

Sari ja Tero Leppänen olivat parikymppisiä marraskuussa 1988, kun he ottivat pankista 350 000 markkaa asuntolainaa. Nuoripari osti ensimmäisellä asuntolainallaan 50-neliöisen kaksion Vantaalta ja remontoi sen mieleisekseen.

Vain kolme vuotta myöhemmin Suomi oli lamassa, ja asuntojen hinnat romahtivat. Hetkeksi asuntomarkkinat oikeastaan lakkasivat olemasta.

Sari Leppänen oli opiskelemassa, kun Tero Leppänen jäi työttömäksi.

Pankki ei antanut myydä asuntoa, jonka hinta oli puolittunut. Leppäsille olisi jäänyt asunnon myymisen jälkeenkin hirveästi velkaa. Korot olivat pilvissä.

Unelma-asunto oli muuttunut loukuksi.

Vaikeat vuodet tulevat usein Sari Leppäsen mieleen. Asuntovelat on nyt maksettu viimeistä penniä ja senttiä myöten, mutta Leppästen omat lapset alkavat lähestyä asuntolainaikää.

Äitiä hirvittää.

”Laman opetukset ovat jääneet mieleen. Meillä oli ihan helvetisti lainaa eikä pankki antanut myydä asuntoa. Oli kuin olisi ollut hirttoköysi kaulan ympärillä. Kituutimme vuosia asuntolainan kanssa”, Leppänen sanoo.

Hän ei syytä pankkia mutta sanoo toivoneensa, että siellä olisi ymmärretty painaa jarrua.

”Jos vaan pankissa olisi sanottu, että asukaa vielä vuokralla ja säästäkää vähän lisää, älkää muuttako yhteen. Olimme ihan liian sinisilmäisiä.”

Lama muutti suomalaisten suhtautumista omistusasumiseen pitkäksi aikaa. Uusi sukupolvi varoi ottamasta asuntolainaa, mikä näkyi vuokra-asumisen suosion kasvuna. Markkinoille tuotiin asumisoikeusasunnot, joihin pääsi kiinni maltillisella määrällä lainaa.

”Laman jälkeen oli aika pitkä ajanjakso, jolloin sekä asiakkaat että pankit halusivat välttää kaikkia riskejä”, Erkki Böös sanoo.

Euroon siirtyminen toi Suomeen matalat korot ja uudenlaisen kilpailun pankkien välille. 2000-luvun hulluina vuosina pankit myönsivät 100 prosentin asuntolainoja lähes olemattomilla marginaaleilla.

”Euroajan alussa mopo karkasi vähän käsistä”, myöntää Matti Inha, joka toimi itse silloin Hypoteekkipankin toimitusjohtajana.

Finanssikriisi sai pankit jälleen kiinnostumaan riskeistä. Viime vuosina suomalaiset ovat saaneet lainatiskeillä tottua siihen, että pankki on erityisen kiinnostunut asiakkaan kassavirrasta eli siitä, mikä asiakkaan takaisinmaksukyky on.

Maksukykykään ei välttämättä riitä. Suomalaiset asuntomarkkinat ovat 2000-luvulla voimakkaasti jakautuneet kasvaviin ja taantuviin alueisiin. Hiljentyvillä paikkakunnilla voi olla vaikea saada asuntolainaa, koska pankin mielestä asunnoilla ei ole jälleenmyyntimarkkinaa.

Milloin asuntolainan lyhennykset alkoivat mennä suoraan tililtä? Vielä 1980-luvulla asuntolainaa lyhennettiin laskulla puolivuosittain. Moni säästi lyhennykset erityiselle lainanhoitotilille.

Kun 1990-luvulla ihmisten palkat alkoivat tulla suoraan pankkitilille, Postipankissa keksittiin, että lyhennykset olisi hyvä ottaa pois silloin, kun tililläkin on rahaa.

Oikaisu 18.1. klo 12:06: OP:n johtajan nimi on Erkki Böös, ei Bjöös.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Asuntolainat
  • Asuminen
  • lama

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    2. 2

      Puoli miljoonaa kranaattia tunnissa ja kymmeniätuhansia kuolleita – kaikki tietävät, millainen Korean sota olisi

    3. 3

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    4. 4

      Liettualaismies petkutti Facebookilta ja Googlelta jopa 100 miljoonaa dollaria

    5. 5

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    6. 6

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    7. 7

      Petra haluaisi eroon Tiktakista, mutta se ei onnistu – Vain elämää -sarjassa tuotiin esille todellista draamaa

    8. 8

      Heidi Jaaran yritys syntyi lapsettomuus­kriisistä – Balmuir tekee luksushuiveja, jotka kelpaavat Cheekille ja Saudi-Arabian prinsessalle

    9. 9

      Merja Savelainen teki sen, mistä moni haaveilee: irtisanoutui, lähti maailmalle ja tekee töitä vain seuraavaa reissua varten – miten se onnistui?

    10. 10

      Trump kuvailee avoimesti elämäänsä ”pienessä kotelossa” ja harmittelee, ettei saa enää ajaa autoa: ”Rakastin entistä elämääni”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    2. 2

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    3. 3

      Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

    4. 4

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    5. 5

      Potkiiko hallitus hyvätuloiset ulos Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista? Vuokrataloihin jaettu kirje nostatti asukkaat takajaloilleen

    6. 6

      Panu Sihvolaa liki 60 vuotta piinannut kuva-arvoitus ratkesi – maisemasta ei ole nykyään jäljellä enää tiilen tiiltä

    7. 7

      Presidentti Niinistö torjui virkanimityksen – ministeriön ehdotus oikeuskansleriksi poistettiin valtioneuvoston käsittelystä, vaikka siitä oli jo kerrottu hakijoille

    8. 8

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    9. 9

      Trump kuvailee avoimesti elämäänsä ”pienessä kotelossa” ja harmittelee, ettei saa enää ajaa autoa: ”Rakastin entistä elämääni”

    10. 10

      Teinitytön itsemurhaa käsittelevä hittisarja kuohuttaa, nyt sarja kiellettiin Uudessa-Seelannissa alle 18-vuotiailta: tästä on kyse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    4. 4

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    5. 5

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    6. 6

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    7. 7

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    8. 8

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    9. 9

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    10. 10

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    11. Näytä lisää