Valikko
Koti

Espoolainen Juha Viljakainen asuu tornitalon 19. kerroksessa – ”Melkein kuin maalla asuisi”

Espoolainen Juha Viljakainen kertoo, millaista on asua tornitalon 19. kerroksessa

Tupsuverhojen takaa näkyy meri. Se rauhoittaa espoolaista Juha Viljakaista, joka asuu torni­talon 19. kerroksessa.

Viljakainen etsi kotia pääkaupunkiseudulta 1990-luvun lopussa ja kierteli eri asuin­alueilla. Hän asteli sattumalta Meritornin esittelyyn Espoon Kivenlahdessa. Jättitalo veti puoleensa heti.

Vuonna 1999 valmistunut Meritorni oli Suomen korkein asuintalo. Se oli kuuluisa, koska rakentamisesta käytiin pitkä valituskierros. Perustusten teko aloitettiin jo vuonna 1989.

Viljakainen hankki kodin Meritornin viidennestä kerroksesta. Kun ylhäältä vapautui asunto vuonna 2009, vaurastunut nelihenkinen perhe osti sen. Heistä tuli toiseksi korkeimmalla asuvat espoolaiset. Vain naapurin ylin kerros on korkeammalla.

Viiden huoneen asunnossa 123,5 neliötä kahdessa kerroksessa, lähes 70 metrin korkeudessa merenpinnasta. Kodissa on omat huoneet kahdelle kouluikäiselle tyttärelle.

”Kesällä nuoret laulavat kalliolla, mutta muuten täällä on hirveän hiljaista. Melkein kuin maalla asuisi.”

Elämää saa toki aikaan Espoon korkeimmalla asuvaa koira, Lulu-terrieri, joka juoksee ympäri asuntoa.

Viljakainen oli pitkään lvi-alan töissä ympäri Venäjää, mutta on asettunut Suomeen. Hän ei ole koskaan tullut ajatelleeksi asuvansa poikkeuksellisessa kodissa. Venäjällä on tavallista, että uudistaloissa on 25 kerrosta.

Meritornissa ei olekaan mitään ihmeellistä – paitsi suomalaisille, joista 3,6 miljoonaa ihmistä asuu yksi- tai kaksikerroksisessa talossa.

Pääkaupunkiseudulla on vain neljä yli 18-kerroksista asuin­rakennusta, ja niissä yhteensä noin 500 asuntoa. Siksi Meri­tornin huipulla asuminen on vielä hetken hyvin harvinaista.

Lähivuosina korkealla asujien määrä moninkertaistuu, kun sata metriä korkeita asuintorneja nousee Espooseen, Helsinkiin, Tampereelle ja muutamiin muihin kaupunkeihin.

Maailmalla korkeimmat asuintalot New Yorkissa ja Dubaissa ovat yli 400-metrisiä.

Meritornissa hissimatka ylös kestää 42 sekuntia. Se on ollut joillekin Viljakainen tuttaville liikaa, ja he ovat valinneet portaat.

Tornitalot sijoitetaan yleensä liikenteen solmukohtiin. Ideana on rakentaa kaupunkia tiiviisti ylöspäin niin, että palvelut voidaan sijoittaa samaan rakennuskompleksiin. Näin tehdään esimerkiksi Kalasataman Redissä, joka nousee suuren kauppa­keskuksen päälle.

Ostajat ovat yleensä valmiita maksamaan jokaisesta metristä maan pinnasta ylöspäin.

Asuntojen hinnat nousevat karkeasti arvioituna viisi prosenttia per kerros Suomessa, arvioi Hypoteekkiyhdistys. Kiinteistövälittäjillä taas on nyrkkisääntö, jonka mukaan Helsingissä kantakaupungin kaksiossa hinta nousee kymppitonnilla kerrokselta.

Tornitalot tuovat aivan uudet neliöhinnat. Asuntorakentaminen kallistuu huomattavasti, kun ylitetään kymmenen kerrosta. Torneissa lisähintaa tulee rakenteiden vahvistamisesta, useista hisseistä ja isoista porraskäytävistä. Korkealla vaaditaan myös erityistä talotekniikkaa.

Kalasatamaan rakennettavassa ensimmäisessä Redi-tornitalossa asunnot maksavat keskimääräinen 8 000 euroa neliöltä ja ylimmässä 35. kerroksessa 16 000 euroa. Naapurissa Kalliossa keskineliöhinta on 5 000 euroa.

Tornitalojen eduista ja haitoista on väitelty vuosikausia. Monen asiantuntijan mielestä kodista pilvissä ei kannattaisi maksaa ylimääräistä. Väittelijät eivät puhu pelkästään metreistä vaan asukkaiden halusta olla joko muiden kaupunkilaisten kanssa tai ilman heitä. Korkealta yhteys katutasoon katoaa, mutta on asukkaasta kiinni, haittaako se.

”Korkeassa asumisessa noustaan muun elämän yläpuolelle ja katsotaan sitä ylhäältä päin. En moralisoi, asumismuoto sopii niille, jotka sitä haluavat. Alhaalla asuessa otetaan kiinni ruohonjuuritasosta ja löydetään sieltä se elämä”, sanoo asuntoarkkitehtuurin professori Hannu Huttunen Aalto-yliopistosta sanoo. Hän on tutkinut matalaa rakentamista.

Huttunen viittaa arvostetun tanskalaisen kaupunkitutkija Jan Gehlin ajatuksiin mataluuden hyödyistä. Gehlin mukaan asukas menettää yhteyden katu­tasoon, jos koti viidettä kerrosta korkeammalla.

Huttunen kuvailee korkealla asumista yksityiseksi ja anonyymiksi. Hän puhuu arkkitehtikielellä matalan kaupunkirakenteen ”aktiivisesta inspiraatiosta ja fyysisestä kontaktista pihaan”. Sillä hän tarkoittaa, että alhaalla on miellyttävää asua.

Tornitaloissa alakerrokset ja parvekkeet ovat kuitenkin suljettuja, joten niiden lähikaduista voi tulla tylsiä ja kasvottomia. Tornit vaikuttavat siis koko naapurustoon.

Kun nousee portaat Viljakaisen olohuoneen seuraavaan kerrokseen, pääsee kerroksen sauna­osastolle. 20. kerroksen parvekkeelta näkee, miten tornitalon varjo peittää viiden kerroksen kerrostalot alleen.

Ennen lasitusta parveke oli harvoin käytössä. Tyynelläkin ilmalla tuuli tuntuu viileältä.

Maisemat näyttävät upeilta. Myös luonto on lähellä. Sumu peittää joskus näkymät, aurinko porottaa kesäisin.

Viljakaisen naapurit ovat kertoneet huomaavaansa, miten talo heiluu tuulella. Viljakainen on huomannut huojuntaa vain, kun tuuli puhaltaa myrskylukemissa.

”Ei parvekkeella viitsi seistä. Tuuli on niin kova, että rytisee. Sitä miettii, että kestääkö talo paikallaan.”

Tornitalot voivat tuoda tuulta myös katutasoon. Ark-arkkitehtilehti kirjoitti jo vuonna 2013 Kalasataman Redi-talojen tuulisuusselvityksistä. Vaarallista 23 metrin puuskatuulta esiintyy kortteleissa ja kulkuväylillä paljon enemmän kuin viihtyisänä pidetyssä ulkotilassa.

Tornien kiihdyttämää tuulta on hyvin vaikea hillitä, varsinkin meren rannalla.

”Redi-taloissa tuulten merkitys tulee olemaan suuri alhaalla ja asunnoissa”, Huttunen sanoo.

Saman myöntää tornitaloja suunnitellut arkkitehti Sarlotta Narjus. Tornitaloissa asutaan vähän kuin majakassa, mutta kaikkeen voidaan varautua.

Arkkitehtitoimisto Sarcin toimitusjohtaja Narjus on ollut vuosia suunnittelemassa Espoon Keilaniemeen neljää asuintornia, joista korkein nousee 145 metriin.

Sarc suunnittelee myös Niittykummun metroaseman päälle 24-kerroksista asuinrakennusta.

Keilaniemessä toimistokaupunginosaa muutetaan puistomaiseksi tornialueeksi. Pyöreät talot ovat etäällä toisistaan, joten ei synny pimeitä ja tuulisia katukuiluja. Liikenne on kannen alla piilossa.

Korkea rakentaminen tuo uusia vaihtoehtoja asumiseen. Se on Narjuksen mukaan yksi ratkaisumalli, kun halutaan tiivistää kaupunkeja.

”Yksityisyyden tarve on suomalaisilla suuri, ja korkealla ­asuessa se on mahdollista.”

Professori Hannu Huttunen ei usko maiseman voimaan.

”Olen työskennellyt tornissa vuosia ja katsellut merta. Kahden kuukauden kuluttua en enää katso merta. En huomaa sitä. Vaihteleva miljöö, asunnosta lähtö, sinne tulo sekä suhde kaupunkirakenteeseen ovat minusta paljon kiinnostavimpia.”

Narjuksesta torneja ei kannata puolustaa tai tai vastustaa tunteenomaisesti. Tornien sopivuus pitää miettiä alue kerrallaan.

Kauas näkyvästä tornitalosta voi tulla tärkeämpi samastumis­kohde kuin kaupunginosasta.

Meritornissa kaikki naapurit eivät tunne toisiaan, mutta kaikki ovat ylpeitä kotitalostaan.

Innokkaat vieraat kyselevät aina samoja kysymyksiä, kuten eikö korkealla pelota.

”Ei hermostuta, paitsi kun puoliso pesee ikkunoita. Vaimo tosin vastaa alppinistia.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tornitalot
  • Asuminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    2. 2

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    3. 3

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    4. 4

      Kylmän vielä kestää, nälkää ei

    5. 5

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    6. 6

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    7. 7

      Valtavat venäläiset sota-alukset näyttäytyivät Tanskassa ja tallentuivat näyttäviin kuviin – lähipäivinä niitä odotetaan Suomenlahdelle

    8. 8

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    9. 9

      Poliisi ampui yöpukuisen naisen Minneapolisissa hämärissä olosuhteissa – Nyt poliisipäällikkö joutui jättämään tehtävänsä australialaisnaisen ampumisen vuoksi

    10. 10

      Valkoposkihanhille voisi saada tappamisluvan, mutta se on monen mutkan takana – kaasutykki voisi auttaa hanhien hätistelyssä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    2. 2

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    3. 3

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    4. 4

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    5. 5

      Brittien uusi Jane Austen -seteli aiheuttaa harmia – fanien mukaan pankki ei ole ymmärtänyt seteliin painettua sitaattia

    6. 6

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    7. 7

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    8. 8

      Donald Trumpin viestintäpäällikkö Sean Spicer on irtisanoutunut – tilalle nousee Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Huckabee Sanders

    9. 9

      Löyhkäävä ”koiranlihakuja” on maanpäällinen helvetti, jossa päättömät koirat odottavat vierailijoita – osa korealaisista ajattelee yhä lihan maistuvan parhaalta, kun eläintä on piesty ennen teurastusta

    10. 10

      Tanska siivoaa kerjäläisensä vankilaan – kahden viikon ehdottomia tuomioita jaetaan nyt ilman varoitusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

    9. 9

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    10. 10

      Kun entinen poikaystävä tappoi itsensä, Tuisku Lehto, 27, päätti elää – nyt hän on tehnyt näyttelyn, jossa näkyy mielenterveys­kuntoutujien ilo

    11. Näytä lisää