Valikko
Koti

Espoolainen Juha Viljakainen asuu tornitalon 19. kerroksessa – ”Melkein kuin maalla asuisi”

Espoolainen Juha Viljakainen kertoo, millaista on asua tornitalon 19. kerroksessa

Tupsuverhojen takaa näkyy meri. Se rauhoittaa espoolaista Juha Viljakaista, joka asuu torni­talon 19. kerroksessa.

Viljakainen etsi kotia pääkaupunkiseudulta 1990-luvun lopussa ja kierteli eri asuin­alueilla. Hän asteli sattumalta Meritornin esittelyyn Espoon Kivenlahdessa. Jättitalo veti puoleensa heti.

Vuonna 1999 valmistunut Meritorni oli Suomen korkein asuintalo. Se oli kuuluisa, koska rakentamisesta käytiin pitkä valituskierros. Perustusten teko aloitettiin jo vuonna 1989.

Viljakainen hankki kodin Meritornin viidennestä kerroksesta. Kun ylhäältä vapautui asunto vuonna 2009, vaurastunut nelihenkinen perhe osti sen. Heistä tuli toiseksi korkeimmalla asuvat espoolaiset. Vain naapurin ylin kerros on korkeammalla.

Viiden huoneen asunnossa 123,5 neliötä kahdessa kerroksessa, lähes 70 metrin korkeudessa merenpinnasta. Kodissa on omat huoneet kahdelle kouluikäiselle tyttärelle.

”Kesällä nuoret laulavat kalliolla, mutta muuten täällä on hirveän hiljaista. Melkein kuin maalla asuisi.”

Elämää saa toki aikaan Espoon korkeimmalla asuvaa koira, Lulu-terrieri, joka juoksee ympäri asuntoa.

Viljakainen oli pitkään lvi-alan töissä ympäri Venäjää, mutta on asettunut Suomeen. Hän ei ole koskaan tullut ajatelleeksi asuvansa poikkeuksellisessa kodissa. Venäjällä on tavallista, että uudistaloissa on 25 kerrosta.

Meritornissa ei olekaan mitään ihmeellistä – paitsi suomalaisille, joista 3,6 miljoonaa ihmistä asuu yksi- tai kaksikerroksisessa talossa.

Pääkaupunkiseudulla on vain neljä yli 18-kerroksista asuin­rakennusta, ja niissä yhteensä noin 500 asuntoa. Siksi Meri­tornin huipulla asuminen on vielä hetken hyvin harvinaista.

Lähivuosina korkealla asujien määrä moninkertaistuu, kun sata metriä korkeita asuintorneja nousee Espooseen, Helsinkiin, Tampereelle ja muutamiin muihin kaupunkeihin.

Maailmalla korkeimmat asuintalot New Yorkissa ja Dubaissa ovat yli 400-metrisiä.

Meritornissa hissimatka ylös kestää 42 sekuntia. Se on ollut joillekin Viljakainen tuttaville liikaa, ja he ovat valinneet portaat.

Tornitalot sijoitetaan yleensä liikenteen solmukohtiin. Ideana on rakentaa kaupunkia tiiviisti ylöspäin niin, että palvelut voidaan sijoittaa samaan rakennuskompleksiin. Näin tehdään esimerkiksi Kalasataman Redissä, joka nousee suuren kauppa­keskuksen päälle.

Ostajat ovat yleensä valmiita maksamaan jokaisesta metristä maan pinnasta ylöspäin.

Asuntojen hinnat nousevat karkeasti arvioituna viisi prosenttia per kerros Suomessa, arvioi Hypoteekkiyhdistys. Kiinteistövälittäjillä taas on nyrkkisääntö, jonka mukaan Helsingissä kantakaupungin kaksiossa hinta nousee kymppitonnilla kerrokselta.

Tornitalot tuovat aivan uudet neliöhinnat. Asuntorakentaminen kallistuu huomattavasti, kun ylitetään kymmenen kerrosta. Torneissa lisähintaa tulee rakenteiden vahvistamisesta, useista hisseistä ja isoista porraskäytävistä. Korkealla vaaditaan myös erityistä talotekniikkaa.

Kalasatamaan rakennettavassa ensimmäisessä Redi-tornitalossa asunnot maksavat keskimääräinen 8 000 euroa neliöltä ja ylimmässä 35. kerroksessa 16 000 euroa. Naapurissa Kalliossa keskineliöhinta on 5 000 euroa.

Tornitalojen eduista ja haitoista on väitelty vuosikausia. Monen asiantuntijan mielestä kodista pilvissä ei kannattaisi maksaa ylimääräistä. Väittelijät eivät puhu pelkästään metreistä vaan asukkaiden halusta olla joko muiden kaupunkilaisten kanssa tai ilman heitä. Korkealta yhteys katutasoon katoaa, mutta on asukkaasta kiinni, haittaako se.

”Korkeassa asumisessa noustaan muun elämän yläpuolelle ja katsotaan sitä ylhäältä päin. En moralisoi, asumismuoto sopii niille, jotka sitä haluavat. Alhaalla asuessa otetaan kiinni ruohonjuuritasosta ja löydetään sieltä se elämä”, sanoo asuntoarkkitehtuurin professori Hannu Huttunen Aalto-yliopistosta sanoo. Hän on tutkinut matalaa rakentamista.

Huttunen viittaa arvostetun tanskalaisen kaupunkitutkija Jan Gehlin ajatuksiin mataluuden hyödyistä. Gehlin mukaan asukas menettää yhteyden katu­tasoon, jos koti viidettä kerrosta korkeammalla.

Huttunen kuvailee korkealla asumista yksityiseksi ja anonyymiksi. Hän puhuu arkkitehtikielellä matalan kaupunkirakenteen ”aktiivisesta inspiraatiosta ja fyysisestä kontaktista pihaan”. Sillä hän tarkoittaa, että alhaalla on miellyttävää asua.

Tornitaloissa alakerrokset ja parvekkeet ovat kuitenkin suljettuja, joten niiden lähikaduista voi tulla tylsiä ja kasvottomia. Tornit vaikuttavat siis koko naapurustoon.

Kun nousee portaat Viljakaisen olohuoneen seuraavaan kerrokseen, pääsee kerroksen sauna­osastolle. 20. kerroksen parvekkeelta näkee, miten tornitalon varjo peittää viiden kerroksen kerrostalot alleen.

Ennen lasitusta parveke oli harvoin käytössä. Tyynelläkin ilmalla tuuli tuntuu viileältä.

Maisemat näyttävät upeilta. Myös luonto on lähellä. Sumu peittää joskus näkymät, aurinko porottaa kesäisin.

Viljakaisen naapurit ovat kertoneet huomaavaansa, miten talo heiluu tuulella. Viljakainen on huomannut huojuntaa vain, kun tuuli puhaltaa myrskylukemissa.

”Ei parvekkeella viitsi seistä. Tuuli on niin kova, että rytisee. Sitä miettii, että kestääkö talo paikallaan.”

Tornitalot voivat tuoda tuulta myös katutasoon. Ark-arkkitehtilehti kirjoitti jo vuonna 2013 Kalasataman Redi-talojen tuulisuusselvityksistä. Vaarallista 23 metrin puuskatuulta esiintyy kortteleissa ja kulkuväylillä paljon enemmän kuin viihtyisänä pidetyssä ulkotilassa.

Tornien kiihdyttämää tuulta on hyvin vaikea hillitä, varsinkin meren rannalla.

”Redi-taloissa tuulten merkitys tulee olemaan suuri alhaalla ja asunnoissa”, Huttunen sanoo.

Saman myöntää tornitaloja suunnitellut arkkitehti Sarlotta Narjus. Tornitaloissa asutaan vähän kuin majakassa, mutta kaikkeen voidaan varautua.

Arkkitehtitoimisto Sarcin toimitusjohtaja Narjus on ollut vuosia suunnittelemassa Espoon Keilaniemeen neljää asuintornia, joista korkein nousee 145 metriin.

Sarc suunnittelee myös Niittykummun metroaseman päälle 24-kerroksista asuinrakennusta.

Keilaniemessä toimistokaupunginosaa muutetaan puistomaiseksi tornialueeksi. Pyöreät talot ovat etäällä toisistaan, joten ei synny pimeitä ja tuulisia katukuiluja. Liikenne on kannen alla piilossa.

Korkea rakentaminen tuo uusia vaihtoehtoja asumiseen. Se on Narjuksen mukaan yksi ratkaisumalli, kun halutaan tiivistää kaupunkeja.

”Yksityisyyden tarve on suomalaisilla suuri, ja korkealla ­asuessa se on mahdollista.”

Professori Hannu Huttunen ei usko maiseman voimaan.

”Olen työskennellyt tornissa vuosia ja katsellut merta. Kahden kuukauden kuluttua en enää katso merta. En huomaa sitä. Vaihteleva miljöö, asunnosta lähtö, sinne tulo sekä suhde kaupunkirakenteeseen ovat minusta paljon kiinnostavimpia.”

Narjuksesta torneja ei kannata puolustaa tai tai vastustaa tunteenomaisesti. Tornien sopivuus pitää miettiä alue kerrallaan.

Kauas näkyvästä tornitalosta voi tulla tärkeämpi samastumis­kohde kuin kaupunginosasta.

Meritornissa kaikki naapurit eivät tunne toisiaan, mutta kaikki ovat ylpeitä kotitalostaan.

Innokkaat vieraat kyselevät aina samoja kysymyksiä, kuten eikö korkealla pelota.

”Ei hermostuta, paitsi kun puoliso pesee ikkunoita. Vaimo tosin vastaa alppinistia.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tornitalot
  • Asuminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Meillä on kaikki niin hyvin”, sanoi Kirsi Karhusen, 46, mies saattohoidossa ennen kuolemaansa – Terhokodissa lapsillekin puhutaan kuolemasta suoraan

    2. 2

      Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä

    3. 3

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    4. 4

      Donald Trump väittää lopettaneensa CNN:n ja MSNBC:n katsomisen, jäljelle jäi Fox – kanava, jota ravisuttaa kaksi ahdisteluskandaalia ja syytökset valheellisesta uutisoinnista

    5. 5

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    6. 6

      Laineen ketjukaveri kertoi parhaan tarinansa suomalaistähdestä: ”Hän kuiskasi minulle, voisinko antaa yhden lisää”

    7. 7

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    8. 8

      Natsitohtori Mengele teki julmia ihmiskokeita – poikansa hän tapasi sodan jälkeen vain kahdesti, salanimellä Fritz-setä

    9. 9

      Taloyhtiön ahneus synnytti erikoisen ravintolasekoilun

    10. 10

      Myrkkyruiskeiden vanhentumisen hoputtama Arkansas teloitti kaksi raiskausmurhasta tuomittua – ensimmäinen tuplateloitus 17 vuoteen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    2. 2

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    3. 3

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    4. 4

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    5. 5

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    6. 6

      ”Meillä on kaikki niin hyvin”, sanoi Kirsi Karhusen, 46, mies saattohoidossa ennen kuolemaansa – Terhokodissa lapsillekin puhutaan kuolemasta suoraan

    7. 7

      Tuhkarokko leviää nyt ympäri Eurooppaa – Suomessa valmiuksia on lisätty uudella lailla

    8. 8

      Onko naisen huivi aina alistamisen merkki? 18-vuotias huivinkäyttäjä kertoo, että ei ole – tästä kamppaillaan juuri nyt Euroopan maissa

    9. 9

      Joutsenlaulun Vain elämää -versio soi myös radiossa vastoin Jussi Hakulisen tahtoa – ”Sanoin, että laittakaa radio kiinni”

    10. 10

      Brigitte Macron ”neuvoo ja valmentaa” presidentiksi pyrkivää miestään – lukiolaispojan ja opettajan skandaalisuhteesta syntyi Ranskan seuratuin pari

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    2. 2

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    3. 3

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    4. 4

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    5. 5

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää