”En ole myynyt kotiani, koska odotan, että kiusaajani kuolee” – Mitä voi tehdä, kun naapuri vainoaa?

Lukijat kertoivat, miten naapurit vainoavat ja tekevät ilkivaltaa – HS etsi ratkaisuja ongelmiin

Kiusaaja tulee aina iltamyöhään tai aamuvarhain. Hän pelottelee ja jättää käynnistään merkkejä.

”Yleensä hän lyö kepillä tai iskee kivellä seiniin tai ikkunalautoihin. Joskus hän yskii tai ­korisee. Se on osa tätä sairasta peliä”, kertoo Helsingin Sanomiin yhteyttä ottanut lukija. ­

Aiheen arkaluontoisuuden vuoksi hän ei halua nimeään julkisuuteen.

Pahimmillaan kiusatut ovat vainojen uhreja ja kokevat itsensä voimattomaksi, kun avunpyynnöt eivät tuota tulosta.

”Vaikka kiusaamisessa ei auta mikään, periksi en ole antanut. En ole muuttanut pois enkä myynyt taloa, koska odotan, ­että kiusaajani kuolee. Tai sitten se olen minä”, kertoo 54-vuotias uhri.

Kokosimme lukijoiden naapureihin liittyviä ongelmia ja väitteitä ja etsimme niihin ratkaisuja asiantuntijoiden avulla. Juttu jatkuu videon alla.

 

Väite: Poliisi ei tutki

”Vein poliisille pihasta löytämäni tupakantumpit ja nenäliinan todisteeksi kiusaajasta vuosi sitten. Ei ole kuulunut mitään sen jälkeen. Kun kiusaaja kävi ulostamassa tontillani ja kerroin poliisille, että nyt olisi dna:ta tarjolla, ei kiinnostanut.”

Miksei poliisi tutki?

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Heikki Lausmaa sanoo, että poliisi on velvollinen aloittamaan esitutkinnan, jos on syytä epäillä rikosta.

Vuotta Lausmaa pitää pitkänä aikana, vaikka poliisilla on mahdollisuus panna tehtäviä kiireellisyysjärjestykseen.

”Naapureiden väliset ongelmat saattavat olla työläitä selvittää. Niille on myös ominaista useat puolin ja toisin tehdyt tutkintapyynnöt.”

Rikosilmoituksesta on hyvä muistaa, ettei poliisi aloita esitutkintaa naapuririidoissa, ellei ilmoittaja vaadi rangaistusta.

Jos kokee, että poliisi on toiminut virheellisesti tai virkavelvollisuutensa vastaisesti, asiasta voi valittaa. Hallintokantelu tehdään poliisilaitoksen johdolle, Poliisihallitukselle, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Juttu jatkuu kuvan alla.

 

Ongelma: Valitukset eivät auta

”Rappukäytävään ilmestyy lappuja, joissa naapuri syyttää muita ’somalin hajun’ levittämisestä. Hän mekkaloi hakkaamalla vasaralla ja huutamalla. Toimitimme isännöitsijälle kirjoitukset ja häiriköinnin ajankohdat. Huomautus ei menoa hillinnyt.”

Mitä voi tehdä?

Ratkaisua kannattaa aina ensin yrittää etsiä neuvottelemalla, sanoo johtaja Miriam Attias Naapuruussovittelun keskuksesta. Jos naapureiden välit ovat tulehtuneet, sovinto tuskin syntyy kahden kesken tai taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän avulla.

Tällöin avuksi voi pyytää ulkopuolista sovittelijaa. Koska sovittelu on vapaaehtoista, se ei toimi, ellei kiusaaja suostu siihen.

HS:ään yhteyttä ottanut kiusan uhri ei suosittele sovittelua, jos vastapuolena on psykopaatti. Kiusaaja voi myös pitkittää sovinnon syntymistä suostumalla ensin sovitteluun, mutta peruu tapaamisen myöhemmin.

”Sovittelija tapasi ensin molemmat osapuolet erikseen ja myöhemmin meidät yhdessä. Ensin kiusaaja suostui korvattavaan summaan, mutta kiisti kaiken yhteisessä palaverissa. Hän narutti sekä sovittelijaa että minua”, lukija kertoo.

”Kiusaaja nautti siitä, että sai olla huomion keskipisteenä ja seurassani. Sovittelu ei tuottanut tulosta, vaan toi pahan olon. Kiusaaja näki minut hädissäni.”

Taloyhtiöllä on ääritilanteessa oikeus päättää ottaa häirikön huoneisto hallintaansa, ja poliisi voi tarvittaessa saattaa kiusan­tekijän terveydenhoitoviran­omaisten arvioitavaksi.

 

Väite: Kotirauha ei ole turvattu

”Seinänaapuri seuraa liikkeitäni narisevan lattian avulla ja hakkaa seinää. Myös yläkerrassa asuu häirikkö. Kun tulen kotiin, alkaa tavaroiden pudottelu ja poraaminen. Kotirauha on perustuslaissa turvattu, vaan ei se toteudu.”

Miksi kotirauhaa saa rikkoa?

Kotirauhaa ei saa rikkoa, mutta taloyhtiössä täytyy sietää normaaleja elämisen ääniä. Hankalan asiasta tekee se, että ihmisillä on eri käsityksiä siitä, mikä on normaaliin elämiseen kuuluva ääni, sanoo Miriam Attias Naapuruussovittelun keskuksesta.

Poliisiylitarkastaja Heikki Lausmaan mukaan tavallisia elämisen ääniä ovat myös seinien koputtelu ja poraaminen, jos esimerkiksi kiinnittää tauluja tai tekee remonttia. Kukaan tuskin kuitenkaan jatkuvasti remontoi tai kiinnittää tauluja, ja yöaikaan tällaista meteliä ei saa aiheuttaa.

”Jos kovat äänet ovat tarkoituksellista häirintää, kotirauhan rikkomisen tunnusmerkit saattavat täyttyä”, Lausmaa sanoo.

Kotirauhan rikkomisesta voi saada sakkorangaistuksen tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Törkeästä kotirauhan rikkomisesta tulee enimmillään kaksi vuotta vankeutta.

Kiusatun kannattaa selvittää, voiko kiusaajan häätää, ja tehdä rikosilmoitus poliisille. Lausmaan mukaan on helppo selvittää, onko asunnossa tehty jotain normaaliin elämään kuuluvaa vai tarkoituksella häiritty kotirauhaa.

Kiusa ei silti aina lopu, vaikka poliisi tutkisi, syyttäjä syyttäisi ja tuomioistuin antaisi tuomion asiassa. ”Pahimmillaan ei ole muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa pois, mikä tuntuu tietysti epäoikeudenmukaiselta”, sanoo Rikos­uhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg.

 

Ongelma: Sana sanaa vastaan

”Naapuri särki veneemme ja sahasi laiturimme. Teimme rikos­ilmoituksen, ja poliisi kuuli molempia osapuolia. Naapuri väitti, että jäät olivat vieneet laiturin.

Poliisin mukaan ei ollut riittävää näyttöä, kuka vahingot oli aiheuttanut, mutta he ihmettelivät, milloin jäät ovat sahaa alkaneet käyttää.”

Mikä riittää todisteeksi?

Yliopistotutkija Kaijus Er­vasti Helsingin yliopiston krimi­nologian ja oikeuspolitiikan ­instituutista sanoo, että Suomessa on vapaa todisteiden harkinta. Tuomioistuin päättää siis itse, minkä arvon antaa millekin näytölle.

”On hyvä olla monenlaista näyttöä. Se voi olla esimerkiksi todistajien kertomuksia, videomateriaalia, äänitallenteita tai kuvia rikotusta omaisuudesta.”

Todisteiden hankkimisessa teknisillä laitteilla pitää olla varovainen, ettei itse loukkaa toisen yksityisyyttä.

Poliisiylitarkastaja Heikki Lausmaan mukaan todisteeksi voi ottaa esimerkiksi kuvaa tai videota omalla pihalla, jos joku tekee rikollista toimintaa.

Valvontakameroita asentaessa on oltava tarkkana, ettei kuvaus ylety oman pihan ulkopuolelle. Juttu jatkuu kuvan alla.

 

Väite: Vakuutus ei korvaa

”Kiusaajasta on koitunut minulle tuhansien eurojen kulut, joita vakuutusyhtiö ei korvaa.

Kiusaaja on esimerkiksi rikkonut auton ovenkahvan, viiltänyt polkupyörän kumit, virtsannut puukatokseen, levittänyt pesu­ainetta saunan pukuhuoneessa ja asetellut alusvaatteita näytille.”

Miksei vakuutus korvaa?

Vakuutusyhtiöt korvaavat myös ilkivaltavahinkoja, sanoo vakuutusasiantuntija Hanna Salo Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finestä.

Hänen mukaansa korvauksia voi hakea laajoista ja perustason kotivakuutuksista sekä niistä, joihin on valittu ilkivaltaturva.

Autolle aiheutetulle vahingolle saa korvauksia vapaa­ehtoisesta kaskovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiöt yleensä edellyttävät, että asiasta on tehty rikosilmoitus poliisille.

Salon tietoon on tullut vain vähän tapauksia tilanteita, joissa vakuutusyhtiö edellyttäisi lisäksi sitä, että ilkivallan aiheuttajalle olisi vaadittu rangaistusta. Asia ei juuri nouse esille ongelmatapauksissa, koska yleensä tekijälle on vaadittu rangaistusta. Vakuutusehdoissa saattaa silti olla myös tällaisia vaatimuksia.

Tutkinnan päättyminen ei yleensä ole edellytys korvauksen saamiselle.

Vaikka vahinkoja korvataan, omavastuu voi koitua ongelmaksi, Salo sanoo.

”Jokainen ilkivallanteko on oma vakuutustapahtumansa, jota koskee oma omavastuu. Jos yhdellä kerralla rikotaan kastelukannu ja toisella viilletään polkupyörän kumit, yksittäiset vahinkotapahtumat jäävät euromääräisesti pieniksi ja alle omavastuun. Silloin ei jää korvattavaa.”

Jos korvauspäätös ei miellytä, kannattaa selvittää korvaus­päätöksen perusteita vakuutus­yhtiöstä, neuvoo toimistopäällikkö Timo Peltonen Finanssi­valvonnasta.

Apua vakuutusasioihin liittyvissä ongelmatilanteissa saa Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finestä. Myös kuluttajariitalautakunta antaa ratkaisusuosituksia vakuutusriidoissa.

Ongelma: Tie lopetettiin luvatta

”Syntymäkotini naapuriin muutti pariskunta, joka vaati, että heidän tonttinsa yli menevä rasitetie pitää lopettaa.

Maanmittauslaitos toteutti tien lakkautuksen, ja naapurit panivat piikkilangan esteeksi, etten pääse kulkemaan tietä.”

Menikö oikein?

Maanomistaja voi hakea rasitetien lakkautusta, mutta lakkautus onnistuu vain yksityistielain säännösten perusteella tehdyssä toimituksessa, sanoo Maan­mittauslaitoksen johtaja Petri Notko.

”Jos tie on tarpeeton, se voidaan lakkauttaa. Päätöstä edeltää tarkka harkinta. Kaikki osapuolet kutsutaan toimitus­kokoukseen, ja tien käyttäjiä kuullaan. Päätöksestä voi valittaa maaoikeuteen.”

Notko muistuttaa, että kyse voi olla myös sopimustiestä, jossa ei ole rasitetta.

Tällöin maanomistaja saa päättää, estääkö tien käytön.

Maanmittauslaitos ei suosittele estämään tien käyttöä, mutta tien historia on syytä selvittää huolella.

Taustalla voi olla vanha sopimus, joka sitoo myös perillisiä.

 

 

Piinaava naapuri vie voimat, sanovat kiusaamisen kohteeksi joutuneet naiset

Mökillä odotti yllätys, kun vantaalainen Tarja Forss miehensä kanssa saapui lapsuutensa maisemiin Pyhäjärvelle.

Oli jo pimeää. Forss otti taskulampun matkaansa ja lähti pihalle. Hän osoitti valoa järvelle ja järkyttyi.

”Näkyi vain korkea aita. En ollut uskoa näkemääni”, kertoo Forss.

Aamulla selvisi, että naapuri oli rakentanut tonttien rajalle useita puisia esteitä, jotka oli sijoitettu limittäin siten, etteivät Forssit näe järveä.

”Naapuri kertoi, että oli saanut rakennusmestarilta luvan rakentaa aitaukset, koska uhkaamme rannan yksityisyyttä.”

Forss otti yhteyttä paikalliseen rakennusvalvontaan ja valitti ympäristölautakuntaan. Siellä sama rakennusmestari oli päättämässä asiasta, ja aidat saivat jäädä.

”Naapuri purki ne vasta, kun tein valituksen hallinto-oikeuteen.”

Kiusaaminen on jatkunut kolme vuotta eli siitä asti, kun Forssit ostivat rintamamiestalon perikunnalta. Naapureiden käytös on lapsellista, jopa sairasta.

”Toinen naapureista päivystää talomme ympärystä, irvistelee ja huutelee ohi kulkiessaan. Hän on jopa rakentanut rajalle kasvihuoneen tyyppisen rakennelman, josta salaa yrittää katsella ja kuunnella meitä.”

Tulipalo oli lähellä, kun naapuri päätti polttaa tontillaan olleen pikku mökin. Tuli oli yltänyt männyn latvoihin, joista kipinät olisivat Forssin mukaan helposti voineet lentää heidän talonsa katolle.

Paikallinen palopäällikkö kertoi myöhemmin, että naapurit olivat ensin pyytäneet palokuntaa polttamaan hökkelin. Palokunta ei ollut suostunut, koska mökki oli liian lähellä toista asuinrakennusta, Forss kertoo.

Hän on väsynyt naapureiden kiusantekoon ja toivoo, että saisi edes joskus olla mökillään rauhassa.

”Aina on joku kyttäämässä pihaamme ja kiertelemässä tonttiamme. Kun tulemme mökille, naapurimme ilmoittaa muille kyläläisille, että olemme paikalla, tulkaa katsomaan.”

Espoolainen Jaana Hellinen on kestänyt kiusaavia naapureita jo viisi vuotta.

”Olen koko ikäni kuvitellut, että kaikissa tilanteissa selviää puhumalla – kunnes muutimme omakotitaloon, jossa puhe naapurin kanssa ei auta.”

Hän on miehensä kanssa päättänyt toimia niin kuin koulukiusattujen pyydetään tekevän: älä välitä, koska olet fiksumpi.

”Emme ole huomaavinamme, emme tervehdi, emme puhu emmekä ota katsekontaktia. Välin­pitämättömyytemme on vähentänyt kiusaamista, muttei ole lopettanut sitä kokonaan.”

Naapuri on muun muassa järjestänyt kohdevalaistusta Hellisen kotiin.

”Jos teen puutarhatöitä, naapuri tulee rajallemme rakentamansa muurin päälle ja tuijottaa. Se saa sykkeeni nousemaan.”

Kiusaamisen taustalla ovat rajoihin ja tontin käyttöön liittyvät erimielisyydet. Kaikki alkoi, kun pariskunta osti tontin yhdessä naapureiden kanssa ja lohkoi sen.

”Rakennusalan ammattilaisina tiedämme, mitä pientalon rakentajan täytyy ottaa huomioon täyttääkseen kaikki määräykset. Siitä on tullut mielikuva, että olemme vaikeita ihmisiä, jotka panevat kapuloita rattaisiin.”

Muiden naapureiden kanssa ongelmia ei ole.

”Emmekä ole mustamaalanneet naapureita. Joskus olen ajatellut, että pitäisi mennä viskipullon kanssa juttelemaan.” Juttu jatkuu kuvan alla.

Miten kiusaajan kanssa tulisi toimia?

Kiusaamiseen ei ole helppoa ratkaisua. Vaikka ratkaisukeinoja on teoriassa, käytännössä ne eivät aina toimi.

Ongelma on myös se, että ihminen voi kokea tulevansa kiusatuksi, vaikka naapuri ei kiusaisi tarkoituksella, sanoo ympäristökonfliktien ratkaisun professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta.

”Ihminen kokee häiriön pahempana, jos sen tulkitaan olevan tahallista. Kiistojen purkaminen myös vaikeutuu, mitä tiukempia stereotypioita ja leimoja ihmiset rakentavat.”

Peltosen mukaan kiusaamisen kierre alkaa helposti siitä, että päättää antaa naapurilleen samalla mitalla takaisin. Tällöin ongelman ratkaiseminen unohtuu ja huomio kiinnittyy vihanpitoon.

”Kostaminen ei koskaan ole hyvä ratkaisu”, sanoo psykolo­gian professori Marko Elovainio Helsingin yliopistosta.

Siksi keskustelu on aina ensi­sijainen ratkaisukeino. Myös ennaltaehkäisy on naapuririidoissa tärkeää. Siinä auttaa, kun tutustuu naapureihin. Naapuruus­sovittelun keskuksen johtaja Miriam Attias sanoo, että riita­tilanteet on helpompi ratkoa tuttujen kuin tuntemattomien kanssa.

Asiantuntijat suosittelevat sopimaan pelisäännöt yhdessä: ihmiset sitoutuvat yhteisiin sopimuksiin paremmin, kun jokaisen tarpeet otetaan huomioon.

”Tärkeää on myös huolehtia omasta jaksamisestaan ja äärimmäisessä tapauksessa pyytää ammattilaisen apua”, Elovainio sanoo.

Yksi keino voi olla kognitiivinen psykoterapia. Siinä on tavoitteena auttaa ymmärtämään kokemuksiaan ja etsimään keinoja, joilla voi vähentää kiusaamisen merkityksellisyyttä ja häiritsevyyttä.

Joka neljännellä on kinaa naapurinsa kanssa

 Joka neljännellä suomalaisella on kiistoja naapurinsa kanssa, selviää Aalto-yliopiston tekemästä tutkimuksesta.

 Eri asumismuotojen välillä ei ole suurta eroa ongelmien määrässä. Pari- ja rivitaloissa riidat ovat hieman muita yleisempiä.

 Edes muutto omakotitaloon ei aina auta. Siellä voi joutua kiusaavan naapurin uhriksi siinä missä kerros- tai rivitalossakin.

 Ongelmia aiheuttavat esimerkiksi juhliminen, musiikin soittaminen, töykeä käytös, puuttuminen toisten tekemiseen, rajakiistat ja juoruilu.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    2. 2

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörätuolissa muistohetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    3. 3

      Laura Huhtasaari puhuu kovia mutta hymyilee kivasti ja korostaa äitiyttään – imago on kopioitu Marine Le Peniltä ja muilta oikeistopopulisti­naisilta

    4. 4

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    5. 5

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    6. 6

      Ulkomailla moni hämmästyisi, jos kuulisi suomalaisten syvästä rakkaudesta Pentti Linkolaan – paitsi uusnatsit ja hörhöt

    7. 7

      Keskusrikospoliisi tiedottaa Turun iskun tutkinnasta lisää tänään – Näihin neljään kysymykseen kaivataan vielä vastausta

    8. 8

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    9. 9

      Laura Huhtasaari: Naiset ovat kansallis­mielisyyden ”sotureita”

    10. 10

      Vastaus terrorismille löytyy suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    3. 3

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    4. 4

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    5. 5

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    6. 6

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    7. 7

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    8. 8

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    9. 9

      Solidaarisuus­mielenilmaus keräsi Turun kauppatorille parisataa ihmistä – Suomi ensin -ryhmän saapuminen kiristi tunnelmaa Turun keskustassa

    10. 10

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    4. 4

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Perussuomalaisten Leena Meri vaatii hallitusta toimimaan sen puolesta, että Välimeri suljetaan laittomalta siirtolaisuudelta
    3. Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”
    4. Helsinkiläispari löysi asunnolleen ostajan, vaikka edessä oli kallis putkiremontti – Kannattaako asunto myydä ennen remonttia vai vasta sen jälkeen?
    5. Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin
    6. Helsingin kaupunginorkesterin konsertti vaikutti vähän ennalta arvattavalta, mutta oli käytännössä järisyttävä
    7. Neuvolat ovat auttaneet lapsia yli sata vuotta
    8. Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörätuolissa muistohetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”
    9. Tekeytyikö runoilija Ezra Pound hulluksi välttyäkseen kuolemantuomiolta? Seurauksena oli 13 vuotta mielisairaalassa
    10. Natsit kuljettivat nuoren Franczekin keskelle Lapin karua erämaata pakkotyöhön – Pian hän kävi elokuvissa, sai rovaniemeläisnaisen rakastumaan ja pakeni Etelä-Pohjanmaalle
    11. Alastair Reynoldsin vetävä seikkailu tarjoaa avaruuspiraatteja, aurinkolaivoja ja vauhdikasta menoa
    12. Näytä lisää