Valikko

Riitta ja Jari Bergström muuttivat sattumalta älyasuntoon, eivätkä enää palaisi ”tyhmään” kotiin

Uusista taloista löytyy valmiita älykohteita, mutta vanhastakin kodista voi tehdä älykkäämmän pienellä vaivalla.

Se oli onnekas sattuma. Jari ja Riitta Bergström ostivat Vantaan Kivistössä sijaitsevan loft-asunnon käymättä siellä etukäteen. He eivät olleet valinneet edes pintamateriaaleja, vaan hyväksyivät asuntomessuja varten tehdyn kokonaisuuden lähes sellaisenaan.

Asunto sattui olemaan myös älykoti. Kivistön loft-asunnoissa se tarkoittaa järjestelmää, jossa kaikkea kulutusta seurataan ja kaikki on säädeltävissä etänä matkapuhelimesta tai tietokoneesta. Äly tuli Bergströmeille iloisena yllätyksenä.

Uusiin toimintoihin tottuminen vei aikansa. Bergströmit muuttivat elokuussa 2015, ja silloin älykoti tuntui vielä hiukan kummalliselta.

”Aluksi Jari teki kiusaa sammuttelemalla valoja puhelimestaan, enkä ymmärtänyt miksi lamput yhtäkkiä sammuvat tai syttyvät”, kertoo Riitta Bergström.

Alkukankeuden piikkiin meni myös se, että molemmat saattoivat räplätä kaukosäätimiä useita kertoja tuloksetta – kunnes hetken päästä valot syttyivät ja sammuivat puolen tunnin ajan.

”Emme tajunneet, että säätimissä on viive. Luulimme, ettei komento mennyt perille. Nyt valot tottelevat jo paljon nopeammin”, Jari Bergström sanoo.

Asukkaat saivat kodin mukana neljä kaukosäädintä, ja he saivat itse päättää, mitä lamppua mikäkin painike ohjaa. Kaukosäätimet saa kiinnittää seinään tai pitää irrallisina. Seinässä ne näyttävät valonkatkaisijoilta, ja niitä voi siirrellä tarvittaessa. Yhtä kaukosäädintä Bergströmit pitävät yöpöydällä.

”Sängystä käsin kaukosäätimellä on kätevä sammuttaa kaikki valot iltaisin.”

Samanlainen painike on eteisessä. Kun lähtijä painaa sitä mennessään, ei tarvitse miettiä, jäikö jonnekin päin asuntoa valaisin päälle. Juttu jatkuu videon jälkeen.


Valojen lisäksi myös veden tulon voi katkaista etänä. Sillä säästi vettä etenkin silloin, kun kotona vielä asui perheen nuorin poika.

”Kun poika oli liian pitkään suihkussa, katkaisin vedet”, Jari Bergström kertoo naureskellen.

Veden tulo loppuu automaattisesti, jos vuotoanturit huomaavat riskitilanteen. Sellainen Bergströmeille sattui edellisessä asunnossa: pesukone aiheutti vesivahingon, jonka takia koko talo jouduttiin remontoimaan.


Nyt vesivahinko on erittäin epätodennäköinen, koska kotia vahtivat tiskialtaan ja astianpesukoneen alle asetetut kupariset anturit. Jos ne kastuvat, veden tulo katkeaa heti. Vesi katkeaa myös, jos putkistossa virtaa vettä liian pitkään.

Myös palovaroitinjärjestelmä toimii automaattisesti. Se laukesi kerran, kun Riitta Bergström teki ruokaa. Kun hälytys alkoi soida, kaikki valot menivät päälle ja ilmanvaihto pamahti täysille.

Jos varoituksessa olisi ollut tosi kyseessä, sitä ei olisi voinut olla huomaamatta nukkuvakaan.

Turvallisuutta tuo myös rikosilmoitusjärjestelmä, joka oli asunnossa valmiina. Järjestelmään kuuluu varashälytin, joka toimii liikkeentunnistimella. Jari Bergström tekee kuitenkin töitä kotona, ja asunnossa vipeltää myös kaksi koiraa, joten hälytysjärjestelmä on päällä vain kun koti on tyhjä.


Matkoiltakin voi säätää kodin lämpötilaa tai katkaista veden tai sähköt puhelinsovelluksella. Sovelluksella voi myös seurata veden ja sähkön kulutusta.

”Jos olen reissussa, näen vedenkulutuksesta, onko Riitta kotona”, Jari Bergström kertoo. Hän on tottunut säätämään lämpötilaa ja seuraamaan kulutusta, koska on aiemmin asunut omakotitalossa. Nyt seurailu on helpompaa, kun kaikki tiedot ovat samassa sovelluksessa.

Älykästä ilmanvaihtoa Bergströmit kehuvat vuolaasti. Se kuivattaa kylpyhuoneen automaattisesti kun kosteus on lisääntynyt, ja vessakin raikastuu nopeasti asioinnin jälkeen.

”Älykäs ilmanvaihto on yllättävän kätevä, erityisesti koska on vain yksi kylpyhuone”, Riitta Bergström kertoo. Hän kiittelee myös ilmanvaihdon hiljaista ääntä – siksi suihkussa ei tarvitse kuunnella painostavaa hurinaa.


Älykodeista puhuttaessa tulee väkisin mieleen, millaista tuhoa sähkökatko aiheuttaa. Bergströmit ovat kokeneet senkin. Katko kesti 40 minuuttia, mutta kaikki asetukset palasivat sen jälkeen ennalleen.

Sähkökaapista löytyy myös varajärjestelmä, jonka katkaisimilla saa ohjattua älytoimintoja manuaalisesti. Katkaisimia voi käyttää ruuvimeisselin avulla. Varajärjestelmä toimii, jos järjestelmä muuten kaatuu. ”Asunto ei ole pimentynyt täysin kertaakaan”, Jari Bergström kertoo.

Bergströmit eivät halua alkaa haalia kotiinsa lisää älyä, vaikka nykyiseen järjestelmään saisi liitettyä älykkäitä laitteita.

Kumpikin myöntää silti, että nälkä kasvaa syödessä. Riitta Bergströmiä kiinnostaisivat kodinkoneet, joissa on älyominaisuuksia.

”Seuraavaksi haluan älyuunin tai älypesukoneen. Teemme hankintoja kuitenkin järkevästi, eli vasta, kun tarve on.”

Äly onnistui silti koukuttamaan. Vaikka muutto Kivistöstä tulisi ajankohtaiseksi, ’tyhmään’ kotiin Bergströmit eivät enää halua. ”Kun tähän on tottunut, ei vaihtaisi pois”, Jari Bergström sanoo.

 


Jos haaveilet älyjärjestelmistä, valitse laitteet viisaasti

Älyjärjestelmiä saa mihin tahansa asuntoihin, mutta valinnassa kannattaa olla tarkkana. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija Ilkka Niskanen kertoo, että jokaisella yrityksellä on oma ratkaisunsa, jotka harvoin toimivat yhteen keskenään.

”Mitään yleistä standardia ei ole, enkä usko että niitä lähivuosina tuleekaan.”

Niskasen väitöskirja käsitteli älykotien kehitystä ja mallinnusta. Älykoti määriteltiin paikaksi, jossa on mittaavia sensoreita ja toimintoja, joita voi säätää mittaustiedon perusteella.

Etäohjauslaitteita ja sensoreita tarjoaa jo moni yritys.

Cozify myy paketteja, joissa samalla puhelinsovelluksella voi käyttää useiden eri valmistajien älylaitteita. Esimerkiksi 399 euron tunnelmapakettiin kuuluu keskusyksikön lisäksi liikesensori, ovi- tai ikkunasensori, etäohjattava pistorasia ja älylamppuja.

Paketin avulla voi esimerkiksi luoda liikkeentunnistimeen reagoivaa valaistusta sekä tilata viestin puhelimeen, jos kotona on joku tai jos kodin lämpötila laskee tai nousee liikaa. Järjestelmä ei vaadi sähköasentajaa.

Pelkän valaistuksen säätöön voi asennuttaa esimerkiksi Houm-järjestelmän, johon kuuluu keskusyksikön lisäksi valaisinryhmiä ja vapaasti sijoitettavia kytkimiä. Esimerkiksi 45 neliön kotiin voisi parilla tonnilla asennuttaa kahdeksan valaisinryhmää ja viisi kytkintä. Järjestelmä toimii langattomasti.


Hälytinjärjestelmiä alun perin valmistanut Verisure on laajentanut valikoimaansa myös muihin älykotituotteisiin. Pakettiin voi valita etäohjattavia pistorasioita, vesivuotovahteja ja lisälaitteen Panasonicin ilmalämpöpumpun ohjaukseen. Premium-paketin hinta on 999 euroa, ja lisäksi veloitetaan 49,90 euroa kuukaudessa.

Verisuren paketin avulla voi tehdä ajastuksia sähkölaitteisiin tai valaisimiin sekä seurata kodin kosteutta ja lämpötilaa etänä. Järjestelmä ilmoittaa, jos ikkuna on jäänyt auki.

Uudiskohteisiin muuttavat saattavat saada valmiin äly­kodin.

Esimerkiksi YIT:llä älykohteita ovat Helsingin Lauttasaaren Merenkulkijanranta sekä Tampereen Näsinkeula ja Kanavavahti.

”Äly toimii kohteissa taustalla niin, ettei asukas huomaakaan. Paketteina voi tilata esimerkiksi älykästä vesivuotovahtia ja valaistuksensäätöä”, kertoo YIT:n asumisen kehitysjohtaja Marko Oinas.

SRV:n Airut-korttelissa Helsingin Jätkäsaaressa asukas voi seurata energian- ja vedenkulutustaan ja pitää yhteyttä naapureihin sähköisen asukasportaalin kautta. Osa korttelin asunnoista on jo valmiita, ja lisää valmistuu toukokuussa.

Myös Kalasataman tornitaloihin on tulossa valmiiksi älykkäitä SRV:n koteja.

Eke-älykoteja on Vantaan Kivistön lisäksi kahdessa talo­yhtiössä Oulussa. Eke-järjestelmän voi myös asennuttaa oma­koti­taloon tai asunto-osake­yhtiöön remontin yhteydessä.

Äly edellä rakennettuihin koteihin voi ostaa lisävarusteita tarpeensa mukaan, mutta valmiissakaan älykodeissa eivät välttämättä toimi mitkä tahansa laitteet ja järjestelmät.

 


Rakentaja, mieti älytoiveet ajoissa

Uutta taloa tehdessä äly­toiveita tulee eniten pääkaupunkiseudun rakentajilta, kertoo Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskuksen (PRKK) toimitusjohtaja Mikko Juva.

”Käyttäjäpalautteen perusteella ihmiset eivät odota vielä paljoa älyominaisuuksia taloihinsa. Jos ominaisuuksia ei aktiivisesti tarjota, niitä ei osata kysyä”, kertoo Juva.

Älyyn herätään pikkuhiljaa ja järjestelmä kerrallaan.

”Keskitetysti ohjattava älykoti on vielä harvinainen toive. Yleisempää on, että yhteen järjestelmään, kuten sähköön tai lämmitykseen, halutaan etäohjaus”, Juva kertoo.

Juvan mukaan parasta olisi käydä ratkaisut läpi lvi- ja sähkösuunnittelijan kanssa, jotta asennukset osataan tehdä oikein.

Eri laitevalmistajilla on erilaisia ratkaisuja vaikkapa ilmanvaihdon ja lämmityksen ohjaamiseen, mutta löytyy myös järjestelmiä, joilla pystytään säätämään useiden valmistajien laitteita.

Yleisin etäohjattavaksi haluttava ominaisuus on Juvan mukaan lämmitysjärjestelmä. Esimerkiksi ilmalämpöpumppuun, joka maksaa noin 1 500 euroa, saa etäohjauksen muutamalla satasella. Seuraavaksi yleisin toive on valaistuksen etäohjaus.

Juvan mielestä on selvää, että älyjärjestelmät tuovat säästöä sähkön-, energian- ja vedenkulutukseen. Oleellisinta energiansäästön kannalta on saada ilmanvaihto toimimaan järkevällä tavalla.

Toisaalta uudet talot ovat joka tapauksessa käyttävät energiapihejä.

”Voi olla vaikea ymmärtää mitä älykodilla säästää, koska kertakulut laajasta järjestelmästä voivat olla suuret.”

Laskelmat voi kuitenkin tehdä etukäteen ja pohtia, mitä tarvitsee ja mikä on turhaa.

Omakotiliiton rakennusneuvoja Torsti Siltanen suhtautuu älykoteihin varauksella. ”Älytalo nykyisellään on lyhyen ajan huumaa. Kun laitteet vanhentuvat, ne ovat pelkkää romua”, väittää Siltanen.

Hänen mukaansa älytoiminnot – jos niitä haluaa – kannattaa kytkeä perusjärjestelmään niin, että yhden älylaitteen rikkoutuminen tai vanhentuminen ei pakota uusimaan koko järjestelmää.

”Tekniikka on erinomainen apuväline, mutta kaikki kannattaa asentaa toimimaan myös ilman älyä.”

 


Tietoturvauhkia voi ehkäistä salasanoilla

Etänä ohjattava koti ja sen älykkäät järjestelmät vaativat internetyhteyden. Aina, kun älylaite on yhteydessä nettiin, se on myös altis tietoturvauhille.

Toistaiseksi kotijärjestelmiin tehdyillä tietoturvahyökkäyksillä ei ole juuri ollut taloudellisia vaikutuksia, sanoo tutkimusprofessori Heikki Ailisto Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä.

Hänen mielestään uhkia ei pidä alkaa pelätä, mutta tyhmimmät virheet on helppo välttää.

”Maallikko pystyy parhaiten ehkäisemään verkkohyökkäyksiä salasanasuojauksella”, kertoo Ailisto.

Kun laitteiden salasanat vaihtaa pois oletussanoista sellaisiksi, joita ei käytä muissa palveluissa, älykodissa voi asua rauhassa.

Kotiautomaatiota voi myös käyttää ilman nettiyhteyttä. Silloin älylaitteista ei välttämättä saa parasta mahdollista hyötyä.

”Esimerkiksi lämmitys­järjestelmään voi ohjelmoida viikkorytmin, mutta etä­ohjaus ja järjestelmän automaattinen toiminta vaikka sääennusteiden perusteella vaativat nettiyhteyden.”

VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto muistuttaa, että kodin älyllistämistä ei kannata jättää väliin tietoturvauhan takia. ”Eiväthän liikenne­onnettomuudetkaan estä meitä ajamasta autoa.”

Fakta

Älykoti vai kotiautomaatio?


 Kotiautomaatiolla, talo­automaatiolla tai älykodilla tarkoitetaan suurin piirtein samaa asiaa.

 Yleisimmin automaattisesti mitataan tai säädetään sähkön, veden ja lämmön kulutusta. Joihinkin järjestelmiin voi liittää myös älykkäitä kodinkoneita, kuten älyjääkaapin. Sen sisällön näkee kännykkäsovelluksella, ja ostoksia on helppo tehdä.

 Älykkäistä kodinkoneista puhuttaessa käytetään myös termiä esineiden internet.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Vaatteet paljastavat usein ihmisen luokka-aseman, vaikka sitä yrittäisi salata, kertoo tutkija – Tältä köyhyys näyttää ja tuntuu Suomessa

    2. 2

      Oksennuksen ja ulosteen löyhkä piinaa Helsingissä ja Espoossa

    3. 3

      Suomalaisen postimyynti­yrityksen epäillään jättäneen maksamatta kaksi miljoonaa euroa veroja – ”Asiakkaita ihan valtavasti”

    4. 4

      Helsingin pormestari­ehdokkaat haukkuvat pääministeri Sipilän Malmi-puheet pystyyn: ”Näin isoilla asioilla ei voi leikkiä”

    5. 5

      Pilvi Hämäläiselle, 31, sanottiin, ettei hänestä voi tulla näyttelijää – nyt hän on Aina Inkeri Ankeinen, Putouksen uusi tähti

    6. 6

      Laura ja Kosti Paloposki kävivät läpi hedelmöityshoidot sekä Thaimaan, Kolumbian ja Suomen adoptiojonot – 11 vuoden jälkeen puhelin soi

    7. 7

      Kelan tukikaaokselle ei näy loppua – työntekijät moittivat tahtia: jopa 20 päätöstä päivässä

    8. 8

      Helsingissä vallitsee häkellyttävä hyväntahtoisuus – tutkijat mittasivat ihmisten auttamishalua kirjekokeella ja ällistyivät itsekin tuloksista

    9. 9

      HS bongasi Lapissa naamioituja Mersuja, jotka piilotettiin nopeasti – ”Siellä on varmaan aika monella salaisuuksia”

    10. 10

      Tässä on vuoden paras amerikkalainen elokuva – ”Varma menestyselokuva aikuisemmalle yleisölle”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Autoilijan aamujärkytys Pasilassa: omasta autosta nousi vieras mies lumiharja kädessään

    2. 2

      Laura ja Kosti Paloposki kävivät läpi hedelmöityshoidot sekä Thaimaan, Kolumbian ja Suomen adoptiojonot – 11 vuoden jälkeen puhelin soi

    3. 3

      Presidentin Lennu-koira trendaa juuri nyt maailmalla: ”Suomella on tosi hyvä koira!”

    4. 4

      Arviossa näyttelijä Ville Haapasalon ravintola, jonka lihavartaat loistivat, mutta ei kaikki suinkaan auvoista ollut

    5. 5

      Kenestä Helsingin pormestari? Löydä suosikkisi HS:n pormestarikoneella

    6. 6

      Suomi hankkii vastatykistötutkia pikavauhtia – venäläiset ovat käyttäneet vastaavia tutkia tuhoisasti Ukrainan sodassa

    7. 7

      Tässä on vuoden paras amerikkalainen elokuva – ”Varma menestyselokuva aikuisemmalle yleisölle”

    8. 8

      Sipilän Malmi-linjaus ihmetyttää Helsingin johtoa – Sinnemäki: Malmin tilalle voidaan vaihtaa vain Santahamina

    9. 9

      Helsingissä vallitsee häkellyttävä hyväntahtoisuus – tutkijat mittasivat ihmisten auttamishalua kirjekokeella ja ällistyivät itsekin tuloksista

    10. 10

      Voiko Rinkebyn mellakointi toistua Helsingissä? Tuskin, mutta pulassa ollaan, kun kouluttamattomille ja kieli­taidottomille ei enää löydy töitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    2. 2

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    3. 3

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    4. 4

      Kansanedustaja Touko Aalto teki aidon facepalmin eduskunnan Aito avioliitto -keskustelussa

    5. 5

      Kiusattu koulupoika näki näyn ja perusti oman kirkon Kokkolaan – Patrick Tiaisella, 23, on paljon seuraajia ja outoja kokemuksia

    6. 6

      Pahoinpitelyt ja nöyryyttäminen mursivat 15-vuotiaan sipoolaispojan – Äiti kertoo, että nyt riittää: ”En anna tämän enää olla”

    7. 7

      Trump viittasi terrori-iskuun Ruotsissa – Carl Bildt ihmetteli, onko presidentti poltellut jotain

    8. 8

      USA:n media konservatiivista Foxia myöten päivittelee Trumpin käytöstä sekavassa lehdistö­tilaisuudessa: ”hullua”, ”häiriintynyttä”

    9. 9

      Lauri Katajainen, 20, etsii rakkautta, joka näkisi autistisen kuoren sisälle – ”Tajuan, etten aiheuta suuria intohimoja tytöissä”

    10. 10

      Sähköyhtiöiden hyvitettävä asiakkailleen ylisuuria siirtomaksuja – HS:n hakukone kertoo, oletko saajien joukossa

    11. Näytä lisää