Valikko
Koti

Hätkähdyttävä aikamatka 1890-luvulle: Helsingin Katajanokalla myydään 300 neliön kotia liki alkuperäisessä loistossaan

Huoneiston pyyntöhinta on kaksi miljoonaa euroa. Asunto on muisto ajalta, jolloin Katajanokka muuttui slummista hienostoalueeksi.

Tällaisia asuntoja ei ole järin usein myynnissä Helsingissä. Ei edes täällä Katajanokalla, vaikka alueella paljon historiallisia ja ainutlaatuisia asuntoja onkin.

Seison keskellä jättimäistä huonetta, jonka nurkassa on huolimattomasti mytyssä leopardinnahka. Se on muutamalla mutkalla kuin mökin räsymatto. Nahan on tuonut Suomeen Afrikassa toiminut lähetyssaarnaaja 1800- ja 1900-lukujen taitteessa.


Meneillään ovat muuttopuuhat, vaikka muutoksi on erikoista kutsua tilannetta, jossa asumaton huoneisto tyhjennetään.

Paitsi jos asunto on ollut asumaton ja samaan aikaan täysin kalustettu 13 vuotta.

Eikä kalustettu millä tahansa. Viikko sitten otetuista kuvista näkee, millaisina nämä lähes neljän metrin korkuiset huoneet ovat seisoneet vuosikaudet: kustavilaisia huonekaluja, persialaisia mattoja, kullattuja peilejä 1700-luvun lopulta ja seinillä arvotaidetta.

Kylpyhuone on 25 neliötä ja roosanvärinen. Ikkunoiden eteen laskeutuvat pitsiverhot, ja nurkassa on alastonta naista esittävä patsas. Kylpysyvennyksen reunalla on pieni musta vesipyssy.



Kutsuimme sitä kylpyläksi, kertoo asunnossa lapsensa kasvattanut nainen myöhemmin.

Hän vastaa puhelimeen kodistaan, joka sijaitsee keskellä metsää Itä-Helsingin Meri-Rastilassa.

1900-luvun alkuvuosina perhe, jossa oli kaksi nuorta tytärtä, saapui Porvoosta Helsinkiin vesiteitse. Suomen suuriruhtinaskuntaa hallitsi noina vuosina Venäjän keisari.

Perhe asettui asumaan tähän Katajanokan Satamakatu 2:ssa sijaitsevaan 299 neliön asuntoon, joka on ensimmäisessä kerroksessa vuonna 1897 valmistuneessa uusrenessanssitalossa. Asunnon kattomaalaukset, seinäpaneelit ja seitsemän koristeellista kakluunia edustavat samaa, aikakaudelle tyypillistä tyylisuuntaa, samoin talon koristeellinen rappukäytävä. Talossa on ollut myös erillinen palvelusväen hissi.


Melko samaan aikaan perheen kanssa taloon muutti muuan Adolf Erik Ehrnrooth, mutta tarina ei tiedä, tunsiko perhe hänet. Ehrnrooth asui talossa vuosina 1910–1922 ja 1923–1925.

Perheen tyttäret, leskirouva ja tämän sisar, asuivat asunnossa vuoteen 1984. He laittoivat asunnon myyntiin siivoojan sairastuttua. Sen osti pian suomalainen liikemies, joka muutti asuntoon vaimonsa kanssa.

Asunto täyttyi huutokaupoista ostetuista arvoesineistä, ja osa huoneista näytti pian siltä, kuin ne olisivat 1800-luvun lopun helsinkiläistä porvariselämää esittelevästä museosta.

Taidehistorioitsija Jukka Relas Helsingin yliopistolta katselee valokuvaaja Anna Aution asunnosta viime viikolla ottamia kuvia, joissa sisustus näkyy vielä rikkumattomana.

”Asunto on sisustettu varsin hyvällä ja konservatiivisella maulla klassiseen tyyliin. Makuuhuoneen mahonkiset sängyt ovat noin 1840-luvun myöhäisempireä, samoin ruokasalin kalusto”, Relas sanoo.

Osan tauluistakin hän tunnistaa.

”Sohvan päällä kaakeliuunin vieressä oleva alastonta naista esittävä maalaus on varmasti Jalmari Ruokokosken. Se myytiin Hagelstamilla vajaa 15 vuotta sitten. Uunin vieressä oleva pieni vaalea maisema saattaisi olla Antti Favén. Tuon oven pielessä näkyvä pieni, kahta tytönpäätä esittävä grafiikanlehti on selvästi Eero Järnefeltin tekemä.”

Kiinnostuksesta taiteeseen kertoo myös vessasta löytyvä lehti. Helsingin Sanomien kulttuurisivut, päiväys 21. joulukuuta 1995. Se on kellastuneena lavuaarin vieressä.

Kiinteistönvälittäjä Niclas Sergeliuksen mukaan ei ole tavatonta, että arvoasunnot seisovat Helsingissä tyhjillään vuosikausia.

”Joskus syynä on yksinkertaisesti se, että ei ole tarvetta kiirehtiä myymisen kanssa. Jos ihmisellä on jo kaikki, veneet ja mökkipaikat ja muita asuntoja, voi hyvin odottaa. Jos asunto on hyvällä paikalla, sen arvo vain kasvaa vuosien saatossa.”


Mutta tämä asunto ei ole ihan tyypillinen arvoasunto. Sen parketti ja ruokasalin puinen kasettikatto ovat alkuperäiset, eli siltä ajalta, kun Suomi oli vielä Venäjän vallan alla. Remontteja on toki tehty, mutta esimerkiksi kattomaalaukset on tehty uusiksi vuoden 1897 mallien mukaan. Hintapyyntö asunnosta on 1 950 000 euroa.


Vaikka monet huoneet on jo tyhjennetty, kristallikruunut riippuvat yhä katossa. Yksi on pääni korkeudella. Siihen on liimattu keltainen post-it lappu: varastoon.

Sergelius katselee ympärilleen huoneistossa.

 


”Tällaisia näkee Tukholman Östermalmilla. Helsingissäkin näitä olisi enemmän, ellei sisustusta pilattaisi esimerkiksi maalaamalla kaikki seinät ja katot valkoisiksi”, hän harmittelee.

Rastilassa puhelimeen vastaa 70-vuotias entinen vankilapsykologi. Hän muutti Satamakatu 2:sta vuonna 2000 jäätyään leskeksi ja asuu nyt luonnon keskellä. Nainen haluaa esiintyä jutussa nimettömänä.

”Sen asunnon luontaisetuihin kuului, että parvekkeelta näki Helsingin piispan juovan virka-asuntonsa keittiössä maitoa trikoopyjamassa”, hän muistelee nauraen aikaa Katajanokalla.

Nainen kertoo viettäneensä oman lapsuutensa nelosen raitiovaunun kaupunginosassa. Silloin Katajanokalle kulki tosin vitonen. Hänellä on kaksi lasta, ja pojan vekarat ovat jo kuudennen polven ”skattalaisia”.

 


Yliopisto-opintojen jälkeen naisen ura vankilapsykologina kesti 30 vuotta, ja yksi ensimmäisistä alan työpaikoista oli Keravan nuorisovankila. Nainen aloitti siellä vuonna 1973, vuotta ennen kuin meni naimisiin.

Liikemiehenä toiminut aviomies menestyi, ja vuonna 1984 pari muutti Helsingin Annankadulta Satamakadun asuntoon. Nainen työskenteli jo tuolloin Helsingin lääninvankilan eli tuttavallisemmin Nokan psykologina.

”Siihen aikaan Katajanokka ei ollut niin arvostettu alue kuin nykyään. Ei nyt mitenkään huonomaineinen, mutta vankilan ja sataman läheisyys ei ehkä houkuttanut kaikkia. Olen siinä käsityksessä, että mieheni osti asunnon verrattain edullisesti.”

Nainen kuvailee elämäänsä Katajanokan vuosina kahtiajakautuneeksi. Rinnakkain olivat kodin ylellisyys ja vankilatyössä joka päivä näkyvä ihmisten kärsimys ja hätä.

”Samaistuminen vankien tilanteeseen oli alkuun hyvinkin vaikeaa, myönnän sen täysin. Olen sitä mieltä, että samaistumisella on luokkaluonne. Toisaalta ihmisillä on samat perustunteet.”

Satamakadun asunnossa on viimeksi asunut naisen tytär. Naisen kaksi lasta myös omistavat asunnon. 13 vuotta sitten asunto tyhjeni, ja siellä on vietetty lähinnä jouluja.

Nainen helähtää nauramaan mainitessaan joulujen vietot. Aivan kuin hän ajattelisi itsekin, miten absurdia on, että asunto on komeillut niin pitkään lähes tyhjän panttina.

Miksi asuntoa ei ole myyty aiemmin?

”En oikeastaan osaa vastata tuohon. Ehkä se johtui siitä, ettei kukaan perheestä jaksanut alkaa tyhjentämään sitä. Tai ehkä se johtui nostalgiasta.”

Muutto metsän keskelle tapahtui joka tapauksessa täysin omasta halusta.

”Rakastan Meri-Rastilaa! Täällä on niin relaa, ja luontoa. Tosin lähialue ollaan pilaamassa uusien talojen ja metsien tuhoamisen myötä”, nainen sanoo viitaten Rastilan voimakkaaseen täydennysrakentamiseen.

”Ylipäätään koko Vuosaaren maamerkki ovat metsät ja meri. Ei tänne mitään Cirrus-tornitaloa tarvitse. Vuosaaren luonto ei yksinkertaisesti kestä sitä ihmismäärää, mitä tänne ollaan tunkemassa. Nyt jo luontopolut on tallattu Mannerheimintien levyisiksi.”

Nainen kertoo löytäneensä metsästä villin kissan, kesyttäneensä sen ja etsineensä sille kodin.

”Asun täällä mäyrien, supikoirien ja tikkojen kanssa. Tässä iässä eläimet kiinnostavat ihmisten ohella.”

Pidempään nainen ei voi nyt puhua. Pian on lähdettävä käymään Töölössä, sillä ystävä on tehnyt perinneruokaa eli tillilihaa. Haastattelua seuraavana päivänä edessä on museokierros.

Ehkä naista huvittaa kertoa omasta vanhasta kodistaan ja kuulla, että taidehistorioitsija on kommentoinut sisustusta pyynnöstäni. Hänellä on nimittäin kokemusta myös vähemmän hulppeista paikoista.

”Työhuoneeni Nokassa oli kellarikerroksen tyhjä selli.”

Tausta: 1800-luvulla Katajanokka oli slummi

Katajanokan satama ja asemakaava valmistuivat vuonna 1895. Sitä ennen alue oli pitkään eräänlaista slummia: esikaupunkialuetta, jossa oli tiheästi pääasiassa puisia yksikerroksisia mökkejä. Suurin osa hökkeleistä purettiin 1870-luvulla.

Asemaakaavan valmistumisen jälkeen Katajanokan läntinen alue rakennettiin nopeasti 1900-luvun taitteessa. Alueen tontteja alettiin myydä vuonna 1896.

Katajanokasta tuli hyvin haluttu alue, jonne varakas keskiluokka ja säätyläistö halusivat muuttaa. Se oli lähellä täyteen rakennettua keskustaa ja sinne oli mahdollista rakentaa suuriakin huoneistoja.

Kova kysyntä nosti nopeasti tonttien hintoja, ja keinottelijat myivät kaupungilta ostamiaan tontteja ylihintaan. Katajanokasta muodostui arvostettu asuinalue, jonka uusissa taloissa oli aikakauden parhaat mukavuudet.

Lähde: Historiantutkija Tero Halonen Asuntoilmoitus on julkaistu Oikotiellä, joka kuuluu samaan Sanoma-konserniin kuin Helsingin Sanomat.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Katajanokka
  • Asuntokauppa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Tuntui kuin koko talo räjähtäisi” – Pitseriaan tehtiin omistajan mukaan polttopulloisku Espoossa, poliisi ottanut useita kiinni

    2. 2

      Pyörällä mereen ajanut Aleksander Lauraéus, 43, oli kuolla Hietalahden satama-altaaseen – nyt hän vaatii lisää tikapuita rantamuureille

    3. 3

      Kaupunkiympäristön tuhoaminen pyöräilyn varjolla on lopetettava – Jos ei voi ajaa nykyisiä pyöräteitä pitkin, niin ei ole pakko ajaa ollenkaan

    4. 4

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    5. 5

      Oletko grillannut aina väärin? Kemisti kertoo, miten paistat täydellisen pihvin

    6. 6

      Turvapaikanhakijat siivoavat Suomessa kouluja ja urheilutiloja parin euron tuntipalkoilla – Kaupunkien hankintajohtajat myöntävät, että työehtojen valvonta on vaikeaa

    7. 7

      Humaltujia on neljää tyyppiä – Jos olet ”Mr. Hyde”, syy voi olla perimässä

    8. 8

      Stand-up-koomikko Iikka Kivi katuu höyrähtämistään Halla-ahon ajatuksiin – ei voi olla ”vähän kuin ilta- tai viikonloppunatsi”

    9. 9

      Kansanedustaja Juha Pylväs piti kahdessa vuodessa kuusi puheenvuoroa: ”En jaksa puhua diipadaapaa”

    10. 10

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    2. 2

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    3. 3

      Luonnonvastaisista, sairaista koiraroduista pitää päästä eroon

    4. 4

      Punttisalilla aloittelijat ja hyvän perimän omaavat ovat vahvoilla – HS listasi seitsemän vinkkiä lihasten kasvattamiseen

    5. 5

      Stand-up-koomikko Iikka Kivi katuu höyrähtämistään Halla-ahon ajatuksiin – ei voi olla ”vähän kuin ilta- tai viikonloppunatsi”

    6. 6

      Kyypartiomies Mikko Turunen puolustaa pahamaineisia käärmeitä – video näyttää, kuinka haastattelutilanne muuttuikin kyyn yllätys­hyökkäykseksi

    7. 7

      Pariskunta muutti kaupungista maalle, hankki eläinlauman ja ryhtyi tuottamaan ruokaansa itse – ”Ensimmäisessä teurastuksessa seisoin nurkan takana sormet korvissa”

    8. 8

      Putken rikkoutuminen puski tulikuumaa höyryä Helsingin ydinkeskustassa – julkisen liikenteen erikoisjärjestelyt jatkuvat vielä maanantaina

    9. 9

      Humaltujia on neljää tyyppiä – Jos olet ”Mr. Hyde”, syy voi olla perimässä

    10. 10

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    8. 8

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    9. 9

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää