Itämerellä vuonna 2009 kaapatulla Arctic Sea -aluksella kuljetettiin todennäköisesti kemiallisessa sodankäynnissä käytettävää raaka-ainetta. Näin uskovat suomalaiset kriisiturvallisuuden asiantuntijat Timo Hellenberg ja Pekka Visuri tekemänsä selvityksen perusteella.

Suomalaisalus kaapattiin Itämerellä, kun se oli suomalaisessa puulastissa matkalla Algeriaan. Venäjän merivoimat otti aluksen haltuunsa Afrikan länsirannikolla lähes kuukauden jatkuneen kaappauksen jälkeen ja sittemmin rikolliset tuomittiin. Mutta monta kysymystä jäi auki.

Tutkijat uskovat nyt, että laiva oli tyhjä, kun se tuli lastattavaksi Pietarsaareen. Heidän teoriansa mukaan siihen ehkä vietiin ydinteknologiaan tai kemiallis-biologisiin aseisiin käytettävää materiaalia, jonka lastaaminen olisi tapahtunut merellä Ruotsin vesillä.

Arctic Sea oli käynyt Kaliningradissa, missä tuollaista materiaalia säilytetään. Siellä on ehkä valmisteltu tavaran sijoittamista laivaan. Tekijät olivat ammattirikollisia ja tavaran päämäärä oli todennäköisesti Lähi-idässä.

Suomen valtion johto sai tiedon laivan kaappauksesta vasta neljä päivää tapahtuneen jälkeen, kertoo silloin Matti Vanhasen hallituksen valtiosihteerinä toiminut Risto Volanen. Kaappausuutisen kertoi ensimmäisenä HS.fi. Poliisi ei antanut tapauksesta tietoa valtion johdolle, koska laki ei siihen velvoita, Volanen kertoo.

Miten on mahdollista, että laivan kaappauksesta ei syntynyt missään maassa suurta kohua, miettivät tutkijat. Miksi EU ja Nato eivät tehneet mitään?

"Siinä on kouriintuntuva salaliiton mahdollisuus", sanoo Pekka Visuri.

Laivan kaappaus Itämerellä on jo sinällään aina huippuluokan kriisi, Visuri sanoo. Jos tällaisesta asiasta ei saada tietoa tai laivaa ei ala löytyä, siitä pitäisi syntyä hirvittävä kohu. Yleensä, kun laivaan katkeaa yhteys, siihen reagoidaan heti.

"Jos järjestelmät ovat toimineet niin huonosti, asia pitäisi selvittää perusteellisesti", Visuri sanoo.

Miksi kohua ei syntynyt?

"Tästä on täytynyt olla sopimus, joka on hyväksytty valtion johdon tasolla", hän arvioi.

Sopimukseen on täytynyt olla painava syy. Mahdollinen syy voi Visurin mielestä olla se, että Venäjän turvajärjestelmä oli pettänyt ja Venäjältä päässyt valtiolle kuuluvaa tavaraa rikollisiin käsiin.

Tutkijat eivät usko väitteisiin, että asialla olisi ollut Venäjän valtio. Sillä olisi kuljetukseen helpompia reittejä. Tutkijat päättivät penkoa tapausta ja haastattelivat osallisia sataman työntekijöistä Naton johtajiin. Selvitystyö kiinnosti myös Venäjän viranomaisia. Muun muassa Venäjän suurlähetystön sotilasasiamies halusi keskustella aiheesta Timo Hellenbergin kanssa.

Ensi viikolla julkaistavassa Myrskyn silmässä – Suomi ja uudet kriisit -kirjassa (WSOYpro) Hellenberg, Visuri, Volanen ja suurlähettiläs Heikki Talvitie käyvät useita suomalaista kriisinhallintaa koetelleita tapauksia. Mukana ovat muun muassa kouluampumiset, tsunami, Nokian vesikriisi, Suomenlahden myrskyt 2005, Georgian kriisi 2008 ja Venäjän metsäpalot.

Miten Suomi on selvinnyt viime vuosien kriiseistä? Lue lisää sunnuntain Helsingin Sanomista.