Moneen juhlapöytään istuu tänä jouluna karppaaja eli hiilihydraattien karttaja. Syötävää on sitä enemmän, mitä suuremman osan ruoista viitsii valmistaa itse: laatikoita ei tarvitse hukuttaa siirappiin, ja jauhoja voi paikoin korvata kananmunilla. Rosollissa ei tarvita perunaa.

Mutta kuinka tiukasti hiilareita on järkeä joulupöydässä rajoittaa? Asiantuntija kehottaa keskittymään yhdessäoloon ja juhlaan. Pingotuksen voi unohtaa.

"Lapsille voi näyttää esimerkkiä rennosta suhtautumisesta ruokaan", muistuttaa ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

Jos on kuitenkin tottunut kovin vähiin hiilihydraatteihin ruokavaliossaan, yhtäkkisestä perunoiden ja laatikoiden ahmimisesta saattaa tulla huono olo. Näitä sekä karkkeja ja suklaata voikin ottaa vaikkapa puolet siitä, mitä vierustoveri kahmaisee, Laatikainen vinkkaa.

Jouluinen karppaus saa tyrmäyksen myös toisaalta. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta sanoo, että juhlan aikaan kannattaa nauttia ruoasta ja syödä sellaista, mistä pitää.

"Karppaajatkin voisivat ottaa rennosti jouluna. Jos sen sijaan ihmisellä on ruokavalionsa taustalla eettinen periaate, hän ei tietenkään luovu siitä edes jouluna, aivan kuten keliakiaa sairastava ei luovu gluteenittomuudesta", Fogelholm toteaa.

Herkuttelu jouluna ei kaada myöskään laihduttajan tavoitetta, kunhan ei repsahda pariksi viikoksi mässyttelemään.

Vähähiilihydraattinen dieetti onkin asiantuntijan mukaan sinänsä tehokas keino laihduttaa. Proteiinipitoinen liha myös tuo kylläisyyden tunnetta.

"Jos joku haluaa pudottaa painoa karppauksella muutaman kuukauden ajan, se on ihan tehokas tapa", Fogelholm sanoo.

Professorin mielestä tietynlainen, maltillinen karppaaminen on muutenkin ymmärrettävää.

"Vaalean viljan ja sokeripitoisten tuotteiden, kuten karkkien, virvoitusjuomien ja kahvileipien jättäminen pois on ihan fiksua ruokavalion parantamista. Niiden tilalle ei pidä kuitenkaan tuoda eläinrasvaa tai -proteiineja. Hyviä hiilihydraatteja, kuten täysjyväviljaa ja hedelmiä, ei pidä vähentää."

Fogelholm arvioi, että aikuisilla naisilla on halutessaan varaa pudottaa päivittäinen hiilihydraattimäärä 150 grammaan ja miehillä noin 200 grammaan. Yhdestä ruisleipäviipaleesta tulee 10–15 grammaa. Muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan suomalaisnaisten keskimääräinen hiilihydraattien saanti liikkuu 200:ssa ja miesten 250 grammassa.

Liian tiukka karppaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä, Fogelholm sanoo.

"Tyypin 2 diabeteksen riski kasvaa, sydäntautien riski voi kasvaa, ja todennäköisesti myös suolistosyöpien riski kasvaa", Fogelholm luettelee tutkimusnäyttöä.

Suurin osa joulupöydän hiilihydraateista eli sokeristuvista ravintoaineista tulee riisipuurosta, keitetyistä perunoista, perunalaatikosta, limpusta, glögistä ja makeisista.

Myös esimerkiksi maksalaatikko rusinoineen on tuhti verensokerin nostattaja. Lanttu- ja porkkanalaatikoiden koostumus vaihtelee. Monissa sinapeissa on runsaasti sokeria – samoin alkoholijuomissa.

Jotakin näistä voikin jättää pois tai vähemmälle yksinkertaisesti siksi, ettei hanki itselleen ähkyä oloa.