Alkoholin vaurioittamia lapsia syntyy ympäri maailmaa

Asiantuntijat huolissaan äitien alkoholinkäytöstä – lasillinenkin voi olla liikaa

Asiantuntijat muistuttavat, että alkoholi on riski raskauden aikana.

Kotimaa
 
Rosemarie Särkkä
Alkoholin haitoista keskustellaan, mutta moni odottava juo lasillisen silloin tällöin.
Alkoholin haitoista keskustellaan, mutta moni odottava juo lasillisen silloin tällöin. Kuva: Rosemarie Särkkä

Vähäinenkin alkoholinkäyttö raskauden aikana huolestuttaa alan tutkijoita. He vetoavat nollatoleranssin puolesta.

Asiantuntijat ovat huolissaan raskaana olevien suomalaisten alkoholinkäytöstä.

Monet raskaana olevat juovat lasillisen silloin tällöin, mutta tämäkin huolestuttaa asiantuntijoita. Näyttöä riskirajasta tai turvallisesta rajasta ei ole.

Fakta

Vaurioita elimiin ja koko elämään

 Alkoholi aiheuttaa sikiölle vaurioita moniin eri elimiin, kasvuhäiriöitä ja muun muassa tyypillisiä kasvonpiirteitä.

 Tiedon käsittelyyn voi tulla muutoksia, jotka näkyvät kouluiässä. Erityisesti matematiikan oppiminen on vaikeaa. Tehtäviä on vaikea tehdä loppuun, tarkkaavaisuudessa on puutteita, eikä muisti toimi normaalisti.

 Sääntöjä ja normeja voi olla vaikea ymmärtää ja noudattaa, ja syy–seuraussuhteita ei ymmärretä.

 Huono koulumenestys, kesken jääneet opinnot ja katkeavat työsuhteet voivat johtaa syrjäytymiseen ja runsaaseen päihteiden käyttöön.

Lähde: Duodecim

"Mehän emme koskaan voi tehdä ihmiskokeita tällaisella asialla", raskaana olevien naisten päihteiden käytöstä väitellyt erikoislääkäri Hanna Kahila.

Suomessa syntyy vuosittain arviolta kuusisataa lasta, jotka ovat selvästi äidin raskaudenaikaisen juomisen vaurioittamia. Lisäksi vuosittain kaikkiaan 3 600 lapsen arvioidaan sikiöaikanaan altistuneen äidin runsaalle alkoholinkäytölle.

Raskaudenaikaista alkoholinkäyttöä koskeva tiedotus Suomessa on epäjohdonmukaista, Kansaneläkelaitoksen terveystutkimuksen päällikkö Ilona Autti-Rämö toteaa. Odottavat äidit eivät hänen mukaansa tiedä, onko parista lasillisesta haittaa vai ei.

"Meidän on Suomessa äärimmäisen vaikea hyväksyä se, että ei ole turvallisen altistuksen rajaa. Ei meillä ole mitään muuta sikiövaurioita aiheuttavaa ainetta, jossa annettaisiin lupa ottaa sitä vähän, koska se on nautintoaine."

Esimerkiksi mahdollisia sikiövaurioita aiheuttavien lääkkeiden käyttö raskausaikana kielletään kokonaan tai niitä käytetään vain valvotusti äidin sairauden hoidon niin edellyttäessä, Autti-Rämö muistuttaa.

Naisten alkoholinkäyttö ja nuorten naisten humalajuominen on lisääntynyt rajusti viime vuosikymmeninä.

Asiantuntijoiden pelkona on, että tämä näkyy myös sikiövaurioiden lisääntymisenä.

Kyseessä ei ole vain suomalainen ongelma. Alkoholin vaurioittamia lapsia syntyy ympäri maailmaa.

Alan asiantuntijat eri puolilta maailmaa kokoontuivat eilen sunnuntaina alkaneeseen kongressiin Kanadaan.

Kokoukseen osallistuvan Autti-Rämön mukaan tavoitteena on luoda maailmanlaajuinen julkilausuma, jossa vedotaan odottavien äitien nollatoleranssin puolesta.

"Esimerkiksi Italiassa viiniä ja olutta ei mielletä alkoholiksi, vaan ne ovat ruokajuomia", Autti-Rämö toteaa.

Tutkimusten mukaan 2–4 prosentilla italialaisista 6-vuotiaista onkin diagnosoitu raskaudenaikainen alkoholinkäytön aiheuttama sikiövaurio Fasd.

Suomessa tai maailmalla kaikkien juomisen aiheuttamien vaurioiden alkulähdettä ei pystytä jäljittämään.

Osalla vastasyntyneitä esimerkiksi kasvonpiirteet tai kehityshäiriöt viittaavat selvästi sikiön saamaan alkoholialtistukseen.

"Diagnoosia ei haluta helposti antaa raskauden aikana, sillä se saattaa vaikuttaa kielteisesti raskaudenaikaiseen hoitoon. Myös lasten diagnoosien kynnys on korkea", myöntää tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Näin ollen eri maiden luvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia, ja toisaalta viralliset diagnoosimäärät eivät kerro koko totuutta. Esimerkiksi epämuodostumarekisteriin ilmoitetaan vain osa tapauksista, Gissler kertoo.

Toisten lasten saamat alkoholivauriot ilmenevät vasta kouluikäisinä tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöinä sekä kielellisinä ja oppimisen vaikeuksina. Diagnoosin yhdistäminen alkoholialtistukseen on vaikeaa, varsinkin kun tarkkaa tietoa äidin raskausaikaisesta alkoholinkäytöstä ja sen ajankohdasta ei saada.

Tutkimusten mukaan joka toinen raskaus on suunnittelematon, Kahila ja Autti-Rämö sanovat. Moni nainen juokin itsensä humalaan, kun ei tiedä olevansa raskaana. Kuitenkin juuri raskauden alkuvaiheessa syntyy perusta keskushermostolle ja muille elimille, Autti-Rämö muistuttaa.

Alkoholin haitoista keskustellaan, mutta moni odottava juo lasillisen silloin tällöin.

"Moni luottaa todennäköisyyksiin, että eihän minulle mitään tapahdu", Hanna Kahila pohtii.

Britanniassa toimiva synnytyslääkärien yhdistys ohjeistaa, että parista annoksesta pari kertaa viikossa ei ole haittaa.

Siihen, mitä alkoholi tekee kohdussa kasvavalle lapselle, vaikuttavat monet tekijät: esimerkiksi raskausviikko, ravitsemustila ja naisen geneettiset, suojaavat tekijät.

Kaikilla odottavilla äideillä juominen ei jää lasilliseen. Ilona Autti-Rämö on myös tavannut äitejä, jotka ovat kertoneet juoneensa raskausaikana kaksikin pulloa viiniä tai viisi kuusi isoa tuoppia olutta – päivässä.

Kokoomuksen kansanedustajat Jaana Pelkonen ja Pia Kauma jättivät perjantaina eduskunnassa kirjallisen kysymyksen päihdeäitien ohjaamisesta tahdonvastaiseen hoitoon.

"Jokainen voi mennä peilin ääreen ja kysyä siltä peilikuvaltaan, että onko äidin oikeus juoda ja käyttää päihteitä suurempi kuin lapsen oikeus syntyä terveenä", toteaa sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja Kari Paaso.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi