"Sivut loppuu kohta. Loppuuko elämä samalla? Mä voin kirjoittaa loputtomiin, mutta mitkään sanat ei kuvaa sitä miltä musta tuntuu. Kun nää oliskin viimeiset sivut. Ei tarttis enää olla... ollenkaan."

Niin lukee 15-vuotiaan Elisan viimeisessä päiväkirjamerkinnässä, joka on kirjoitettu 22. tammikuuta vuonna 2011. Kaksi viikkoa myöhemmin Elisan isä tuli kotiin ja löysi lapsensa kuolleena vanhempien parisängystä.

Päiväkirjan sivut paljastivat itsemurhan syyksi koulukiusaamisen. Elisaa oli haukuttu, uhkailtu ja pahoinpidelty, ilman että opettajat tekivät mitään.

Isä oli itse ollut nuorena koulukiusaaja, ja nyt hän päätti tuoda Elisan tarinan julkisuuteen. Hän alkoi kirjoittaa nettipäiväkirjaa surutyöstään, ja pyysi avuksi yhden entisen kiusattunsa, Minttu Vettenterän. Tämä lupasi kirjoittaa tyttären tarinasta kirjan.

Syntyi projekti Enkeli-Elisa.

Tuhannet ihmiset seurasivat melkein vuoden ajan, kun kiusatun tytön isä ja myöhemmin myös äiti kirjoittivat surustaan Enkeli-Elisa-blogiin. Nyt projektin Facebook-yhteisössä on yli 40 000 jäsentä, ja siitä on kasvanut kollektiivisen surun ilmaisupaikka. Minttu Vettenterä on julkaissut Elisan isän tarinaan perustuvan omakustannekirjan Jonakin päivänä kaduttaa.

Medioissa Enkeli-Elisan tarina on ollut paljon esillä: kiusatun tytön kuolemasta ovat raportoineet esimerkiksi Turun Sanomat, MTV3:n 45 minuuttia, Ylen Akuutti ja Poliisi-tv sekä Ilta-Sanomat.

Kun Iltalehti omisti aiheelle toukokuussa kaksi aukeamaa, Enkeli-Elisan Facebook-ryhmään liittyi muutamassa päivässä tuhansia ihmisiä. Enkeli-Elisasta tehtyjä lehti- tv- ja radiojuttuja yhdistää kuitenkin yksi outo seikka: kaikissa niissä puhuu vain Minttu Vettenterä. Kuolleen tytön vanhempia niissä ei haastatella. Itse asiassa, vaikuttaa siltä niin kuin kukaan toimittaja ei olisi koskaan puhunut heidän kanssaan.

Lauantaina ilmestyneen Kuukausiliitteen laajasta kirjoituksesta käy ilmi, että ainoa yhteys heihin on Vettenterä. Ja tämä kertoo, etteivät vanhemmat halua kommentoida asiaa. Eivät edes nimettöminä. Eivät, vaikka kaikki tunnisteet voisi jutusta häivyttää. Itse asiassa heiltä ei voi saada edes lyhyttä vahvistusta siitä, että tapaus on totta.

Jäljelle jää vain kysymyksiä: Onko perhettä olemassa? Onko Elisan tarina totta?

Laaja kirjoitus Enkeli-Elisasta lauantaina ilmestyneessä heinäkuun Kuukausiliitteessä.