HS-selvitys: Heitä eduskunta kuuntelee

Kotimaa
 
EK on iso vaikuttaja eduskunnan valiokunnissa.
EK on iso vaikuttaja eduskunnan valiokunnissa.

HS:n yli 93 000 nimeä sisältävästä dataselvityksestä käy ilmi, että elinkeinoelämän lobbareita kutsutaan eduskunnan kuultavaksi kaksi kertaa enemmän kuin palkansaajien.

Kuka on Johan Åström?

Ehkä kenellekään ei voi laskea suureksi synniksi, jos nimi ei ole jäänyt mieleen. Puvussaan ja silmälaseissaan Åström on varsin tavallisen oloinen vanhempi herrasmies.

Eduskunnassa hänet tunnetaan silti hyvin. Siellä hän käy tämän tästä, kertomassa kansanedustajille sen mitä tietää sosiaali- ja työvoimapolitiikasta. Eikä se ole vähän, sillä niissä hän on työnantajansa Elinkeinoelämän keskusliiton paras asiantuntija. Eduskuntaan päin hän on myös EK:n paras lobbari.

Åström on kutsuttu asiantuntijaksi kansanedustajista koostuviin valiokuntiin yhteensä 106 kertaa vuoden 1998 jälkeen, useammin kuin kukaan muu.

Viidentoista viime vuoden aikana elinkeinoelämän suurten etujärjestöjen tai suuryritysten asiamiehiä on kutsuttu eduskunnan valiokuntiin yhteensä 6 230 kertaa. Palkansaajajärjestöjä sen sijaan on kutsuttu puolet vähemmän, 3 250 kertaa.

Etujärjestöjen ja eduskunnan suhteet selviävät HS:n eduskunnalta pyytämästä yli 93 000 nimeä käsittävästä aineistosta. Siitä käyvät ilmi eri valiokuntien kuulemien asiantuntijoiden nimet ja käsitellyt asiat vuosina 1998–2013.

EK on eduskunnassa vierailevista etujärjestöistä ylivoimaisesti vaikutusvaltaisin. Sen edustaja on kutsuttu valiokuntiin kaikkiaan 1760 kertaa. Seuraavaksi eniten on kuunneltu Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliittoa, 936 kertaa, ja Suomen Yrittäjiä, 927 kertaa.

Vasta sen jälkeen on kuultu EK:n pääasiallista kilvoittelukumppania SAK:ta, 918 kertaa.

"Tuntuu hyvin kummalliselta", SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoo. Palkansaajia ja elinkeinoelämää kuullaan Lylyn mukaan yhtälaisesti työelämävaliokunnassa sekä sosiaalivaliokunnassa. Elinkeinoelämää kuunnellaan siis paljon myös muualla.

"Kuvittelisin silti, että me olisimme hyvin tasavertaisia. Eduskunta kuitenkin käsittelee lainsäädäntöä koko elämänkirjon alueelta. Ei elinkeinoelämällä kuvittelisi olevan siinä sen laveampaa aluetta kuin meilläkään."

Eduskunnan valiokunnat koostuvat paristakymmenestä kansanedustajasta, joiden tehtävänä on perehtyä hallituksen lakiehdotuksiin ja selontekoihin.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd) kertoo pitävänsä valiokuntatyön läpivalaisua tarpeellisena.

"Se on raskain ja kovin työ, mitä täällä tehdään. Siellä tapahtuu myös se kaikkein kovin vallankäyttö. Viralliset päätökset tehdään suuressa salissa, mutta ryhmien kannat on usein muodostettu valiokunnissa."

"Se on selvää, että asiantuntijakuuleminen on tärkeä osa vaikuttamista. Ketä kuunnellaan vaikuttaa siihen, mikä kuva valiokunnilla asioista on."

Heinäluoman mukaan eduskunnan puhemiesneuvosto on sopinut ottavansa asian esille valiokuntien puheenjohtajien kanssa.

"Toukokuussa käydään tilanne kokonaan lävitse ja kuullaan valiokuntien puheenjohtajien arvio tilanteesta. Keskustelun kautta katsotaan sitten, onko siinä jotain epätasapainoa, joka vaatii korjauksia."

Yhteiskunnan eliittejä tutkinut Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari uskoo, että kansanedustajien halu tehdä omaa suhdetoimintaansa näkyy siinä, keitä eduskuntaan kutsutaan kertomaan mielipiteitään.

"Jos kansanedustaja haluaa omille intressiryhmilleen viestittää, että kyllä täällä teidän asiaanne ajetaan, niin hän kutsuu sitten puhumaan eduskuntaan", Ruostetsaari sanoo. Se voisi hänen mukaansa selittää Suomen Yrittäjien yllättävän isoa vaikutusvaltaa eduskunnassa.

Elinkeinoelämän ylivoima onkin ehkä merkki ajan hengestä.

"Yhteiskunnallisessa keskustelussa aloite on siirtynyt yhä enemmän elinkeinoelämän ja työnantajapuolen suuntaan."

"Otin tiedon vastaan tyytyväisenä", sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies, ja kuulostaa kieltämättä onnelliselta. "Tämä toivon mukaan kertoo, että EK:n resurssit on oikein asetettu."

Häkämiehen mukaan EK pystyy tarjoamaan kiistatta parasta asiantuntemusta esimerkiksi verolainsäädännössä tai patenttilainsäädännössä. Silti hänkin uskoo, ettei valiokunnissa näy pelkästään asiantuntemuksen tarve.

"Vuosien saatossa on syntynyt traditioita ja henkilösuhteita. Kyllä valiokunta tietää, että etujärjestön paraskin asiantuntija kuitenkin lopulta edustaa järjestöään."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi