Lähes 6 000 yliopisto-opiskelijaa voisi periaatteessa menettää tänä kesänä opinto-oikeutensa, mutta käytännössä luku jäänee tuntuvasti sitä pienemmäksi. Osa heistä ehtii vielä valmistua ja osa saa anomaansa lisäaikaa tutkinnon suorittamiseen.

Helsingin Sanomat selvitti kaikista yliopistoista, kuinka suuri osa vuonna 2005 opintonsa aloittaneista vajaasta 20 000 opiskelijasta olisi nyt tulossa niin sanotun opinto-oikeuden rajauslain piiriin. Laki lopetti tuolloin ikuisen opinto-oikeuden.

Yliopistojen tilastot ovat enimmäkseen alkuvuodesta, mutta kaikkiaan näitä jo 14 lukukautta läsnä olleita opiskelijoita löytyi lähes 6 000.

Heidän opinto-oikeutensa on päättymässä heinäkuun lopussa.

Useimmat yliopistot ovat lähestyneet potentiaalisia valmistujia muistutuskirjein.

Alemman ja ylemmän tutkinnon yhteenlaskettu tavoiteaika on viisi vuotta, mutta rajauslain sallima enimmäisaika on seitsemän vuotta.

Suoritusaikaan ei lasketa esimerkiksi armeijan tai äitiysloman aiheuttamaa poissaoloa. Aikaan ei lasketa myöskään enintään neljän lukukauden eli kahden vuoden poissaoloa.

Seitsemän vuoden opintojen jälkeen voi anoa lisäaikaa eli pidennystä opinto-oikeuteen, kunhan laatii valmistumissuunnitelman aikatauluineen. Uuttakin lisäaikaa voi anoa.

Alun perin rajauslain tavoitteena oli lyhentää opintoaikoja, mutta monine lisäaikoineen se ei välttämättä toteudu.

Yliopistoissa pidetään opiskelijoitten hätistelyä ja valmistumissuunnitelmien tekoa melko työläänä.

"Tässä uudistuksessa on hyvä periaate ryhdistää opintoja, mutta käytännössä opinnot saattavat lisäaikojen myötä venyä yhä pitkiksi", arvioi opintohallintopäällikkö Petri Sjöblom Turun yliopistosta. Turun yliopisto lähetti viime syksynä kirjeen noin 900 opiskelijalle.

"Suuri osa näistä kirjeen saaneista varmasti valmistuu tämän lukuvuoden aikana. Ensi syksynä sitten näemme, kuinka moni opiskelija sai lisäaikaa ja kuinka monen opiskeluoikeus päättyi", Sjöblom sanoo.

Opiskelijajärjestöt aikoinaan vastustivat rajauslakia, jonka pelättiin vievän akateemisen vapauden.

Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Jarno Lappalainen näkee uudistuksessa sen hyvän puolen, että nyt yliopistojen pitää olla aidosti yhteydessä opinnoista pudonneisiin.