Kansalaisaloitteelle ei ole luvassa erityiskohtelua lainsäädäntökoneistossa, mutta jotain kuitenkin.

Perustuslakivaliokunnan mukaan kansalaisaloitteiden käsittelystä eduskunnassa ei sinänsä aiheudu tarvetta muuttaa nykyisiä menettelyjä tai muodostaa uusia.

"Lähtökohtana on ollut, että kansalaisaloite voitaisiin rinnastaa kansanedustajien lakialoitteeseen, jolla on yli sata allekirjoittajaa", kertoo vanhempi eduskuntasihteeri Marja Wallin eduskunnan keskuskansliasta.

Näin kansalaisaloitteella olisi enemmän painoarvoa kuin yksittäisen edustajan tekemällä aloitteella.

Kansalaisaloitteen asema valiokunnan asioiden käsittelyjärjestyksessä on tarkoitus kirjata puhemiesneuvoston vahvistamaan valiokuntaoppaaseen.

Eläinsuojeluliitto Animalian, Luonto-Liiton, Oikeutta eläimille -yhdistyksen sekä Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton aloite turkistarhauksen lakkauttamisesta on ensimmäinen kansalaisaloite, joka on kerännyt määräajassa vähimmäismäärän allekirjoituksia.

Aloite etenee mahdolliseksi laiksi seuraavasti:

1 Yleensä lakialoitteille tehdään eduskunnan kansliassa lakitekninen tarkastus, mutta kansalaisaloitteita ei tarkisteta tässä vaiheessa, vaan ne ilmoitetaan täysistunnossa ja toimitetaan edustajien käyttöön sekä verkkoon kaikkien saataville.

2 Puhemiesneuvosto päättää, milloin aloite otetaan lähetekeskusteluun. Ajankohta on auki, mutta se ei toteudu ainakaan ennen 13. maaliskuuta.

3 Lähetekeskustelussa päätetään aloitteen lähettämisestä valiokuntaan. Todennäköisesti se ohjataan maa- ja metsätalousvaliokuntaan, joka voi päättää, että esimerkiksi perustuslakivaliokunta antaa siitä lausunnon. Valiokunta päättää itsenäisesti, ottaako se aloitteen käsittelyyn vai ei.

4 Valiokunnan käsittelyssä kuullaan eri asiantuntijoita ja loppuvaiheessa myös hallituksen edustajaa. Tämän jälkeen valiokunta laatii aloitteesta mietinnön. Valiokuntakäsittelylle ei ole aikarajaa.

5 Jos aloite on lakiehdotuksen muotoinen, sille on varattu kaksi käsittelyä. Ne tapahtuvat täysistunnossa valiokunnassa laaditun mietinnön pohjalta. Ensimmäisessä käsittelyssä eduskunta päättää lakiehdotuksen sisällöstä, toisessa hyväksymisestä tai hylkäämisestä.