Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.
Suomeen 50 vuotta sitten saapuneella hirvikärpäsellä on useita luontaisia vihollisia, paljastaa tuore tutkimus. Lintujen lisäksi hirvikärpäsen koteloita syövät myös myyrät ja päästäiset, vaikka muuta ravintoa olisi tarjolla.
Kaunisto selvitti asiaa kokeellisesti yhdessä Jyväskylän ja Oulun yliopistojen tutkijoiden kanssa.
"Myös kasvisravintoa pääasiallisesti hyödyntävä peltomyyrä söi koteloita, erityisesti kun muuta ravintoa oli niukasti saatavilla", kertoo tutkija Sirpa Kaunisto Itä-Suomen yliopistosta.
Hirvikärpänen ei muni hirveen, vaan munasta syntyy naaraan sisällä toukka, joka jatkaa kehitystään kotelovaiheeseen. Kotelot putoavat maahan. Aikuiset hirvikärpäset kuoriutuvat koteloista loppukesällä ja alkusyksyllä.
Hirvikärpänen on hirvieläimillä esiintyvä loinen, joka käyttää ravintonaan isäntänsä verta. Hirvikärpänen luetaan tulokaslajeihin, joka on levittäytynyt vähitellen yhä pohjoisemmaksi. Hirvikärpäsiä tavataan Suomessa etelärannikolta Rovaniemelle.
Hirvikärpänen ei ime ihmisen verta. Hirvikärpänen erehtyy usein metsässä liikkujan hiuksiin ja vaatteisiin, koska eläin näkee huonosti. Hirvikärpästen määrä on suoraan yhteydessä hirvipopulaation kokoon.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
