Huumepiirien raaka velanperintä tuli Äänekoskelle

Huumepiirien velanperintä on muuttunut häikäilemättömän väkivaltaiseksi Äänekoskella Keski-Suomessa

 |   | 
 

Kotialbumi
Petri oli kuollessaan 31-vuotias. Petrin äiti halusi kertoa poikansa elämästä, jotta ihmiset ymmärtäisivät huumemaailman raadollisuuden.
Petri oli kuollessaan 31-vuotias. Petrin äiti halusi kertoa poikansa elämästä, jotta ihmiset ymmärtäisivät huumemaailman raadollisuuden.

Äänekosken Suolahdessa asuneen Petrin ruumis löydettiin metsästä tammikuussa. Keskusrikospoliisi epäilee, että myös hänen murhansa saattaa liittyä velanperintään. Äidin mukaan Petri pelkäsi jotain.

Metsäautotie on luminen. Aurinko paistaa hakkuuaukion takaa. Täältä, syvältä metsästä Keski-Suomesta, poliisi löysi 31-vuotiaan Petrin ruumiin 28. tammikuuta.

Petrin äiti oli ilmoittanut hänet kadonneeksi viisi päivää aiemmin.

Henkirikosta ei ole vielä saatu selvitettyä. Muutama ihminen on ollut kiinniotettuna, mutta heidät on päästetty vapaaksi.

Keskusrikospoliisi tutkii tapausta murhana.

Petri oli lapsena lahjakas jääkiekkoilija ja innokas metsämies. Tuli kutsu maajoukkueleirillekin, mutta Petristä ei tullut jääkiekkoilijaa vaan narkomaani ja diileri.

Petri ajautui vääriin porukoihin teini-iässä, kun vanhemmat erosivat isän alkoholismin takia.

Petrin nimellä löytyy tuomioita huumausaine-, omaisuus- ja väkivaltarikoksista. Hän vietti suuren osan aikuisiästään vankilassa.

Edellisen kerran hän vapautui vankilasta noin vuosi sitten.

"Hän käytti heroiinia, gammaa, amfetamiinia ja jotain tabletteja. Hän kertoi itse, ja olen pöytäkirjoista lukenut", Petrin äiti kertoo.

"Jo seitsemäntoista, kahdeksantoistavuotiaana Petri oli huonossa kunnossa ja kuin vanha mies."

Samoihin aikoihin Petri pahoinpideltiin ensimmäisen kerran. Hänet tungettiin auton takakonttiin ja vietiin hiekkakuopalle. Kädet ja jalat sidottiin ilmastointiteipillä. Petri selvisi kotipihalle, ja äiti vei hänet lääkäriin.

"Leuka oli auki, korvista tuli verta, hiukset oli revitty ja silmät olivat täynnä hiekkaa. Menin poliisille ja pyysin apua. Ne nauroivat minulle ja sanoivat, että sitä saa, mitä tilaa", äiti kertoo.

Välillä Petri suostui hoitoon, mutta sortui uudelleen. Äiti yritti auttaa ja hakea apua.

"Minulla oli kolmivuorotyö ja Petrin lisäksi kolme pientä lasta, eikä minua tuettu. Sosiaalityöntekijät kävivät kerran ja sanoivat, että minun pitäisi olla enemmän kotona. Olisinhan minä mielelläni ollut, mutta minun piti käydä töissä. Lapsille oli näytettävä esimerkkiä siitä, mistä raha tulee."

Sen jälkeen sosiaalityöntekijät eivät enää tulleet.

Petri asui Alkulan alueella. Siellä hänestä tehtiin myös viimeinen havainto 23. tammikuuta.
Petri asui Alkulan alueella. Siellä hänestä tehtiin myös viimeinen havainto 23. tammikuuta.

Kaksi miestä kävelee sisään Suolahden Nesteen kahvilaan. He tilaavat kahvit ja ykkösoluet. Toto-tv pauhaa taustalla.

Suolahden, Sumiaisen ja Äänekosken kunnat yhdistyivät Äänekosken kaupungiksi vuonna 2007. Perinteikkäällä teollisuusseudulla on myös pitkät päihdeperinteet.

Paikallispoliisin mukaan päihdeongelmaisia on 20 000 ihmisen kaupungissa paljon paikkakunnan kokoon nähden.

Kaupungin perusturvajohtaja Raija Kolehmainen kertoo, että vaikka Äänekoskella on paljon työpaikkoja, on myös paljon työttömyyttä.

"Korkean työttömyyden lisäksi Äänekoskella on korkea sairastavuus ja psyykkinen sairastavuus. Monenlaista pahoinvointia", Kolehmainen kertoo.

Äänekosken päihdeklinikan sosiaalityöntekijän Ari Baasin mukaan klinikalla on 400 asiakasta, mikä on kaksinkertainen määrä maan keskiarvoon verrattuna.

"Se ei kuitenkaan johdu siitä, että täällä käytettäisiin erityisen paljon tai enemmän päihteitä muihin paikkakuntiin verrattuna vaan siitä, että hoitoon ohjaaminen toimii", Baas sanoo.

Päihdeongelmat näkyvät myös rikostilastoissa, jotka ovat etenkin väkivaltarikosten osalta keskimääräistä synkemmät.

Tavalliset suolahtelaiset eivät silti pidä kotipaikkakuntaansa rauhattomana.

"On täällä rauhallista. Pieni porukka saa tilastoja kaunistumaan", sanoo huoltamoyrittäjä Hannu Vihavainen.

Petri oli hänelle tuttu lapsesta asti. "Kohtelias kaveri, kun ei ollut aineissa", hän sanoo.

Pääkadun toisessa päässä kahvila Päivänpaisteessa lausutaan runoja suolahtelaisten runopiirin kokoontumisessa. Kahvilan täyttää lämmin tunnelma.

Myöhemmin illalla vastapäisessä baarissa lauletaan karaokea. Illan ensimmäinen biisi on Anssi Kelan Puistossa.

"Pete pitää huolen itsestään, eilen sai viestin frendiltään. Nyt ois helpot massit tiedossa, jos tuut mukaan, nähdään puistossa. Pete pystyyn nostaa kaulukset ja kiskoo sauhut viimeiset. Vielä kerran miettii mielessään, ei oo mitään menetettävää."
Kaksi miestä heittää tikkaa.

Huoltamoyrittäjä Hannu Vihavainen tunsi Petrin lapsesta asti.
Huoltamoyrittäjä Hannu Vihavainen tunsi Petrin lapsesta asti. "Kohtelias kaveri, kun ei ollut aineissa." Vihavaisen mukaan Suolahdessa on pääosin rauhallista.

Kun kysyy paikkakunnan ongelmista, puheissa toistuvat samat asiat: Alkulan alue, keskustan lähellä sijaitsevat Haka-talot, huumeet, haulikko ja puukko.

"Pilveä menee ja kaikenlaisia lääkkeitä", kertoo mies, jolle huumekuviot ovat tuttuja. Subutexia ja amfetamiinia liikkuu tällä hetkellä vähemmän.

Alkuvuoden tapahtumat ovat rauhoittaneet huumepiirejä. Petri ei ollut ainoa, joka löytyi kuolleena 28. tammikuuta.

Samana päivänä kun Petrin ruumis löydettiin, hänen ystävänsä teki itsemurhan. Paikallispoliisi tutkii tapausta kuolinsyyntutkintana. Kylillä itsemurhaan ei uskota vaan spekuloidaan henkirikoksella.

Poliisin tietoon on tullut tämän vuoden aikana myös useita päihdepiireissä tapahtuneita itsemurhan yrityksiä.

Suolahden Alkulan kaupunginosassa on nuhjuisen näköisiä, kaksikerroksisia kerrostaloja. Kolme miestä kävelee kävelytiellä. Yhdellä on kädessä olutpakkaus. Heitä ei huvita puhua tammikuun tapahtumista, koska "pari kaveria meni siinä".

Muuten alue tuntuu päivällä miltei autiolta. Pihalla lojuu lastenvaatteita ja leluja.

Osa asunnoista näyttää olevan tyhjillään. Yhtäkkiä jostain kuuluu mieskuoron laulantaa.

Täällä Petri asui, ja täällä hänestä tehtiin viimeinen havainto.

Hänen elämänsä oli ainaista rahan säätämistä aineita varten. "Hän ei voinut elää yhtään hetkeä rauhassa, että ei olisi ollut jotain", äiti sanoo.

Äidin elämä taas oli ainaista murehtimista.

"Yöt pelkäsit, kuljit ja vahdit. Aina oli huoli siitä. Pakko oli aina soittaa ja kysyä, missä kunnossa on ja miten sillä menee. Jos et saanut kiinni, alkoi paniikki."

"Ne hetket, kun Petri oli vankilassa ja tiesin, että hän on siellä turvassa, sain koottua itseäni ja jaksoin taas, kun hän pääsi vapaaksi. Se on niin sairas se maailma", äiti sanoo.

Jarno Patama (oik.) tunsi Petrin. Hänen mukaansa murhasta liikkuu kaikenlaisia huhuja. Hän oli tupakalla kaverinsa Heikki Kainon kanssa karaokebaarin edessä viime keskiviikkona.
Jarno Patama (oik.) tunsi Petrin. Hänen mukaansa murhasta liikkuu kaikenlaisia huhuja. Hän oli tupakalla kaverinsa Heikki Kainon kanssa karaokebaarin edessä viime keskiviikkona.

Rikosylikonstaapeli Jukka Junikka lyö veitsen pystyyn pullapitkoon Äänekosken poliisiasemalla.

Hän on ollut poliisina 36 vuotta, joista 30 Äänekoskella. Hän on tehnyt työuransa paikkakunnan päihdeongelmien parissa.

Junikka kertoo, että ongelmat juontavat juurensa 1960- ja 70-luvuille asti. Joissain perheissä päihdeongelmat periytyvät jo kolmannessa polvessa.

Kaikkein suurin vitsaus on alkoholi, mutta myös sekakäyttö ja huumeet ovat kuvioissa.

"Viimeisen vuoden aikana en ole tavannut kuin yhden vakioasiakkaan, joka ei käytä lääkkeitä", Junikka sanoo.

Junikan mukaan päihdepiireissä käytetään törkeästi hyväksi ihmisten heikkouksia. Pohjimmiltaan kyse on orjuuttamisesta.

"Loppukäyttäjä on törkeällä tavalla hyväksikäytetty. Ihminen menettää siinä arvonsa, vapautensa ja omaisuutensa ja ei voi vaikuttaa siihen, mitä hänellä teetetään. Hyväksikäyttäjä esiintyy ystävänä, jolla on mahdollisuus pahoinpidellä ja viedä omaisuus, ja se on jollakin tapaa hyväksyttyä."

"Yhteiskunnan ei enää pitäisi painaa käyttäjiä alaspäin, vaan yrittää nostaa. Ne viimeiset sieltä pitää repiä pois."

Junikan puhelin soi. Asiakas soittaa ja kertoo, että häntä pelottaa.

"On minulla aikaa. Tule tunnin päästä", Junikka vastaa.

Uutena ilmiönä Äänekoskelle on rantautunut väkivaltainen velanperintä. Junikan mukaan väkivallasta on tullut häikäilemätöntä ja suunnitelmallista parin viime vuoden aikana.

Vuodenvaihteessa yhdeltä mieheltä esimerkiksi leikattiin pala korvasta.

"Viimeisin pahoinpitely- ja kiristysjuttu on viime viikolta", Junikka sanoo.

Keskusrikospoliisi epäilee, että myös Petrin murha voi liittyä velanperintään.

Äidin mukaan Petri pelkäsi jotain. "Petri sanoi, että jos jotain tapahtuu, niin muista äiti, että minä en itselleni mitään tee."

Krista-Katariina Hänninen (vas.) ja Kaisa Ollikainen laulavat säännöllisesti karaokea Suolahdessa. Heidän mukaansa Äänekoskella on muutamia alueita, joissa ei pimeällä uskalla kävellä yksin.
Krista-Katariina Hänninen (vas.) ja Kaisa Ollikainen laulavat säännöllisesti karaokea Suolahdessa. Heidän mukaansa Äänekoskella on muutamia alueita, joissa ei pimeällä uskalla kävellä yksin.

Junikka korostaa, että poliisin lisäksi sosiaali- ja terveyshuollon pitäisi auttaa päihdeongelmaisia paremmin.

Petrin äiti miettii, että poika olisi saattanut selvitä, jos nuoruuden ensimmäinen hoitojakso olisi ollut pidempi kuin kolme kuukautta.

"Hoitojaksojen pitäisi olla pidempiä, vähintään puoli vuotta, ja sitten nuorille pitäisi etsiä paikka muualta, että he eivät palaisi aina siihen samaan."

"Petri yritti pois kuvioista monta kertaa, mutta kun sinne joutuu sisälle, sieltä et pääse pois. Kerran hän sanoi minulle, että miten minusta äiti tulee enää ihminen, kun minusta on tehty elukka."

Jonkin aikaa ennen kuolemaansa Petri kertoi äidilleen, että haluaisi lopullisesti eroon huumepiireistä.

Petrin ruumis löydettiin metsästä Konginkankaalta viisi päivää katoamisen jälkeen.
Petrin ruumis löydettiin metsästä Konginkankaalta viisi päivää katoamisen jälkeen.

Tiistaiaamuna 29. tammikuuta poliisi soitti Petrin äidille ja pyysi tulemaan poliisiasemalle.

Se oli puhelu, jota hän oli pelännyt viimeiset kymmenen vuotta.

"Petri teki paljon pahaa. Ei hän syyttä siellä vankilassa ollut, mutta Petriä ei koskaan hylätty. Hän kuului aina perheeseen ja hän oli tärkeä sisaruksilleen. Koskaan hän ei ollut väkivaltainen meitä kohtaan."

 

Poliisi pyytää havaintoja Petrin liikkeistä keskiviikkona 23. tammikuuta. Tiedot voi ilmoittaa lähimmälle poliisilaitokselle.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi


Uutiset

HS in English