Ihmisoikeus­tuomioistuimelta tiukka kanta sormenjälkien rekisteröintiin

 |   | 
 
Heidi Piiroinen / HS
Poliisi myönsi ensimmäisiä sormenjälkipasseja kesäkuussa 2009.
Poliisi myönsi ensimmäisiä sormenjälkipasseja kesäkuussa 2009.

Suomessa koko kansan sormenjäljet ovat pian passirekisterissä. Poliisi haluaisi saada ne rikostutkinnan käyttöön, mutta haave on vastatuulessa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on tuoreessa päätöksessään ottanut tiukan kannan sormenjälkien rekisteröintiin.

EIT antoi Ranskalle langettavan päätöksen siitä, että rikosepäilystä vapautuneen miehen sormenjälkiä ei suostuttu poistamaan rekisteristä. Tämä rikkoi EIT:n mielestä miehen yksityiselämän suojaa.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio muistuttaa, että sormenjäljet ovat osa henkilökohtaista elämää.

"Yksityisyyden ja henkilötietojen suojan välinen linkki tulee aika kauniisti esille tuossa päätöksessä. Siinä todetaan, että kun ihmisestä otetaan sormenjälki, niin se on jo kajoamista hänen yksityisyyteensä", Aarnio huomauttaa.

Ranska oli perustellut miehen sormenjälkien säilyttämistä sillä, että se suojaisi miestä identiteettivarkauksilta. EIT huomautti, että tällä voitaisiin perustella niinkin "äärimmäistä toimenpidettä" kuin koko kansan sormenjälkien rekisteröintiä.

Tällainen "äärimmäinen toimenpide" Suomessa on meneillään. Suomi on jo lähes neljän vuoden ajan rekisteröinyt passiin tulevat sormenjäljet. Muutaman vuoden kuluttua rekisterissä on käytännössä koko kansan sormenjäljet.

Nykyisen lain mukaan näitä tietoja ei saa käyttää rikosten tutkinnassa. Sisäministeriön työryhmä valmistelee parhaillaan arviomuistiota siitä, millaisin edellytyksin nämä tiedot saataisiin rikostutkinnan käyttöön. Arviomuistio valmistunee syksyllä.

Tietosuojavaltuutettu Aarnion mukaan EIT:n päätös ei vielä tarkoita hankkeen kuoppaamista.

"Ei se varmasti kuoliniskua merkitse, mutta meidän toivomuksemme on, että lakeja säädettäessä luodaan myös silmäys eurooppalaiseen oikeuskäytäntöön ja ennen kaikkea Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Olisihan se vallan noloa, jos meillä säädettäisiin laki, joka olisi ihmisoikeussopimuksen vastainen!"

Professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta suhtautuu penseästi siihen, että passirekisterin tietoja käytettäisiin myös rikostutkinnassa. Hän muistuttaa, että tiedot on kerätty vain passin myöntämiseen liittyviin tarkoituksiin.

"Tästä käyttötarkoitussidonnaisuudesta poiketaan huomattavasti, jos näitä samoja sormenjälkitietoja aletaankin käyttää rikosten selvittämiseen."

Ojanen korostaa, että käyttötarkoitussidonnaisuus on erittäin merkittävä periaate. Se siis tarkoittaa sitä, että tietoja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, joihin niitä on kerätty.

"Se pakottaa miettimään, voidaanko ylipäätään rikosten selvittämiseen käyttää näitä sormenjälkitietoja, ja jos voidaan, niin millä edellytyksillä."

Ojanen ei kuitenkaan halua tehdä EIT:n tuoreesta päätöksestä kovin pitkälle meneviä päätelmiä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta otti biopassia koskevan lain valmistelussa tiukan linjan. Sen mukaan passirekisterin sormenjälkitietojen käyttöön voidaan myöntää vain vähäisiä poikkeuksia.

Ojanen pitää jo rekisterin perustamista arveluttavana.

"Saksassa, Hollannissa ja monissa muissa Länsi-Euroopan maissa tietoisesti päätettiin olla perustamatta tällaisia rekistereitä. Sillä haluttiin varmistaa, ettei näitä passien myöntämiseen otettuja sormenjälkiä aleta missään vaiheessa käyttää aivan toisenlaisissa tarkoituksissa – mukaan lukien rikosten selvittäminen."

Ojanen pitää rekisterin avaamista rikostutkinnan käyttöön silti vääjäämättömänä.

"Pelkään, että se on nyt seuraava askel. Kyllä siihen hanttiin panijoita on, sekä niin sanottujen asiantuntijoiden joukossa että eduskunnassa, mutta pahoin pelkään, että lihakset eivät oikein riitä."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi


Uutiset

HS in English