Ihmisoikeus­tuomioistuin tutkii uskontolehtien massajakelua

 |   | 
 
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin joutuu päättämään, loukkaako luterilainen kirkko suomalaisten uskonnonvapautta ja kotirauhaa. Kyseessä on vuosia kestänyt kiista siitä, saavatko seurakunnat jakaa lehtiään kaikkiin suomalaiskoteihin. Kiistan keskiössä on jyväskyläläinen mies, jolle kirkon lehti kolahtaa postilaatikkoon kielloista ja kanteluista huolimatta. Toimittaja: Susanna Reinboth. Kuvaus/Editointi: Saku Koponen.

Jyväskyläläinen Juha Ruotsalainen on seitsemän vuoden ajan yrittänyt päästä eroon seurakunnan Henki & elämä -lehdestä. Maanitteluista, kanteluista ja tutkintapyynnöistä huolimatta lehti jaetaan edelleen hänen postilaatikkoonsa.

Nyt kiista on päätynyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT).

"Tämä voi vaikuttaa pieneltä asialta, mutta tällä on iso periaatteellinen merkitys sitä kautta, millä tasolla uskontoa voi pakkosyöttää yhteiskunnassa. Siihen on hyvin vaikea vaikuttaa. Siksi toivon, että edes omassa kodissaan olisi vapaus valita, vastaanottaako uskonnollista materiaalia vai ei", Ruotsalainen määrittelee.

EIT on nyt pyytänyt Suomen hallitukselta näkemystä siitä, onko Ruotsalaisen uskonnonvapautta ja kotirauhaa rikottu.

Kiista koskee lähes 50:tä lehteä

 Suomen evankelis-luterilainen kirkko julkaisee yli 50:tä seurakuntalehteä.

 Vain Helsingissä ja Espoossa lehti jaetaan osoitteellisena. Muualla Suomessa lehdet jaetaan ilmaisjakeluna kaikkiin alueen kotitalouksiin.

 Lehdistä viisi ilmestyy viikoittain, loput harvemmin.

 Kiistan kohteena oleva Jyväskylän seurakunnan Henki & elämä -lehti ilmestyy 20 kertaa vuodessa.

Kirkko vetoaa sanan- ja uskonnonvapauteen.

"Suomessa on hyvin vahva ilmaisunvapaus, joka koskettaa niin yksilöitä kuin yhteisöjäkin, myös Jyväskylän seurakuntaa", huomauttaa yhteisen seurakuntapalvelun johtaja, vs. kirkkoherra Jukka Helin Jyväskylän seurakunnasta.

Hän muistuttaa, että jokaisen postilaatikkoon tulee niin kaupallista kuin aatteellistakin aineistoa, erityisesti vaalien alla.

"Minä en kaikesta siitä sisällöstä ole toki ollenkaan samaa mieltä, mutta viime kädessä minä päätän, mitä minä luen."

Suomessa kiistasta on esitetty ristiriitaisia näkemyksiä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mielestä vähimmäisvaatimus olisi, että jakelukieltoa vaatineen ihmisen mielipidettä kunnioitettaisiin. Perustuslakivaliokunta puolestaan on painottanut, että sekä perustuslaki että ihmisoikeussopimukset antavat vahvan suojan uskonnollisen viestinnän vapaudelle.

Ruotsalaisen mukaan jakelunestot toimivat alussa. Nyt jakelu on siirtynyt postiyhtiö Itellalle, jonka linja ilmaislehti- ja mainosjakelussa on tyly. Luukusta tulee joko kaikki tai ei mitään.

Nykyisen jakelutavan kieltäminen aiheuttaisi seurakunnille lisätöitä.

"Meillä on kymmeniä, jollei satoja sellaisia säännöllisiä tai satunnaisia lukijoita, jotka toisella jakelutavalla eivät sitä lehteä saisi. Me joutuisimme pohtimaan, kuinka heille tarjottaisiin mahdollisuus saada tämä lehti", Helin pohtii.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi