Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

JSN:n Uimonen: Enkeli-Elisan tausta olisi pitänyt selvittää paremmin

 |   | 
 
STT–HS
Pekka Sakki / Lehtikuva
Risto Uimonen arvostelee tiedotusvälineitä Enkeli-Elisa uutisoinnista.
Risto Uimonen arvostelee tiedotusvälineitä Enkeli-Elisa uutisoinnista.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen pitää huonona asiana sitä, että media on syönyt Enkeli-Elisan tarinan pureskelematta. Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, onko tarina totta vai keksitty.

"Oli arka aihe tai ei, toimittajan tulee olla tarkka, ettei tule nenästä vedetyksi", Uimonen toteaa.

Enkeli-Elisan tapaus on kiinnostanut mediaa kevään aikana. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä julkaistiin lauantaina juttu, jossa yritettiin selvittää, onko Enkeli-Elisan tarina totta.

Uimosen mukaan median olisi pitänyt olla tarkempi uutisoinnissa, koska tapauksen todenperäisyyttä ei ole varmennettu.

"Jos totuus on kyseenalainen, median pitäisi kertoa se lukijalle", Uimonen sanoo.

Uimosen mukaan kiinnostava aihe ja kiire ovat saattaneet saada toimittajat hutiloimaan. Hänen mukaansa journalistin ohjeissa esimerkiksi sanotaan, että tiedot on tarkistettava silloinkin, kun ne ovat olleet esillä muissa medioissa.

Useat Elisasta kirjoittaneet toimittajat olisivat halunneet haastatella tytön vanhempia. Kun kirjailija Minttu Vettenterä kertoi, etteivät vanhemmat halua asiassa julkisuuteen, faktojen tarkistaminen jäi pitkälti Vettenterältä saatujen tietojen varaan.

"Minusta ei ole kummallista, etteivät Elisan vanhemmat halua olla julkisuudessa tällaisessa tapauksessa. Varmaan 90 prosenttia tavallisista ihmisistä ei suostu haastateltavaksi", sanoo freelance-toimittaja Katariina Vuori.

Vuori kirjoitti Elisasta Kalevaan ja Turun Sanomiin helmikuussa. Hän etsi internetistä uutista tytöstä, jonka tarina sopisi Enkeli-Elisalle. Sellaista ei löytynyt.

"Ajattelin, että jutuissa on sekoitettu faktat niin, ettei henkilöä tunnisteta. Uskon Elisan tarinaan yhä", Vuori sanoo.

Yle Hämeen Heidi Kononen myöntää, että hänen maaliskuisen Elisa-juttunsa taustatyö jäi puutteelliseksi.

"Voin tunnustaa, menin retkuun. Mietin Elisan isän blogikirjoituksia lukiessani, että kirjoitus ei vaikuttanut sen ikäisen miehen tyyliltä. En silti ajatellut, että se olisi valetta", Kononen kertoo.

Poliisi-tv:n toimittaja Kari Paananen teki henkilökuvan Vettenterästä toukokuussa. Hän kertoi huomanneensa, että hänestä oli vaikea saada irti tietoa, mitä jossain ei olisi jo lukenut.

Moni toimittaja pitää kiusaamista tärkeänä aiheena riippumatta siitä, onko Elisaa ollut olemassa vai ei.

"Siinä on esimerkki totuudesta, vaikka se ei kaikkine yksityiskohtineen olisikaan totta. Nuoret tekevät Suomessa itsemurhia, ja sen taustalla on arvioitu olevan koulukiusaamista", sanoo MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman toimittaja Siina Repo.

JSN:n Uimosen mukaan kiusaamisesta puhuminen on tärkeää, mutta ei ole yhdentekevää, onko Elisaa ollut vai ei.

"Tiedotusvälineellä ei ole arvokkaampaa pääomaa kuin se, että siihen voi luottaa."

Minttu Vettenterä julkaisi tiistaina tiedotteen, jossa hän toivoi poliisin selvityksen lopettavan spekuloinnin tarinan todenperäisyydestä. HS kertoi maanantaina poliisin selvittävän tarinan taustoja.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Uutiset

18.5.2013