Suomessa asuvista 40 vuotta täyttäneistä naisista 21 prosenttia on lapsettomia, kertoo Tilastokeskus.

Lapsettomien osuus väestöstä on ollut hitaassa mutta pysyvässä nousussa. Vielä vuonna 1990 lapsettomia oli 15 prosenttia 40 vuotta täyttäneistä naisista.

Nelikymppisten lapsettomien naisten osuus on suurin Uudellamaalla, 25 prosenttia. Jopa 36 prosenttia Helsingin 40 vuotta täyttäneistä naisista ei ole synnyttänyt lasta.

Pohjanmaalla lapsettomien osuus oli viime vuonna pienin, 15 prosenttia.

Lasten hankkimista on lykätty yhä myöhemmälle iälle. Vuonna 1990 kaksi kolmesta 30 vuotta täyttäneestä naisesta oli synnyttänyt, mutta vuoden 2010 lopussa vain noin joka toinen.

Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, yhä suurempi osuus naisista jää kokonaan lapsettomiksi tulevaisuudessa, Tilastokeskus ennustaa.

Ilmiön syistä  tiedetään vasta vähän, sanoo Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen. Hän pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että vapaaehtoinen lapsettomuus olisi lisääntynyt. Tietoisen päätöksen lapsettomuudesta tekee yhä vain harva nainen.

Sen sijaan lapsettomuuteen ajaudutaan erilaisten elämäntilanteiden seurauksena.

"Usein syynä on, ettei löydetä sopivaa kumppania", Miettinen sanoo.

"Uskoakseni se liittyy niin sanotusti avioliittomarkkinoiden epäsuhtaan, jossa koulutetut naiset eivät löydä itselleen sopivaa kumppania. Naisilla lapsettomuus on yleisintä korkeasti koulutettujen keskuudessa, kun miehistä lapsettomia ovat muita useammin matalasti koulutetut."

Sen sijaan terveydellisten seikkojen vuoksi lapsettomiksi jääneitä ei todennäköisesti ole merkittävästi aiempaa enempää, ellei mukaan lasketa korkean lapsenhankintaiän mukanaan tuomia ongelmia.

Alueelliset erot selittyvät Miettisen mukaan osin erilaisilla lastenhankintakulttuureilla.

"Pohjanmaalla parisuhteen kulkuun kuuluu tyypillisemmin se, että lapsia hankitaan melko nopeasti. Pääkaupunkiseudulla ollaan pidempään sinkkuina, eikä seurustelukumppania ehkä ajatella elinikäiseksi kumppaniksi. Lisäksi koulutetut naiset keskittyvät pääkaupunkiseudulle", hän sanoo.

Miettinen huomauttaa, että kyseessä ovat vain todennäköiset selitykset, sillä lapsettomuuden syitä on tutkittu "valitettavan vähän".