Käteisen nostamisen hankaloituminen herättää huolta Kuluttajavirastossa.

Viraston apulaisjohtaja Outi Haunio-Rudanko on huolissaan miten iäkkäiden ja raha-asioissaan tukea tarvitsevien käy, jos rahan nostamista pankkien konttoreista sekä käteisautomaateista vaikeutetaan.

"Kyllähän siinä osalla ihmisistä itsenäisen elämän edellytykset kaventuvat", Haunio-Rudanko sanoo.

Pankit ovat vähitellen rajoittaneet käteisen saamista konttoreista, koska muoviraha on yleistynyt ja pankeille setelien sekä kolikoiden käsittely on iso kuluerä.

Joka kolmannesta Nordean konttorista ei saa lainkaan käteistä. Osassa konttoreita nostaminen on rajattu kello 10:n ja 13:n väliseen aikaan. Myös Sampo Pankki sekä osuuspankit ovat rajoittaneet käteispalveluitaan. Tapiolan konttoreihin käteinen ei kuulu lainkaan.

Haunio-Rudangon mielestä Suomessa voisi pohtia, missä määrin käteisen tarjoamisen pitäisi kuulua pankkien velvollisuuksiin.

Tätä nykyä laki velvoittaa pankit lähinnä tarjoamaan talletustilin ja tilinkäyttövälineet, kuten maksukortin.

Pankkeja valvova Finanssivalvonta selvittää parhaillaan pankkien käteispalveluja.

Toimistopäällikkö Timo Peltonen Finanssivalvonnasta sanoo, että käteispalvelut pitää jollain lailla turvata. Finanssivalvonnalla ei ole kuitenkaan toimivaltaa puuttua siihen, miten pankit asian järjestävät.

Myös valtiovarainministeriö seuraa tarkkaan käteisen kohtaloa, mutta yksikönpäällikkö Tuija Taos rahoitusmarkkinaosastolta ei vielä innostu ajatuksesta määrätä pankit tarjoamaan käteispalveluita. Taos uskoo kilpailun pitävän palvelut riittävinä.

Helpoiten käteistä saa Otto-automaateista, joiden määrä on pysynyt Suomessa ennallaan noin 1 600:ssa. Ottoja hoitava Automatia on kuitenkin alkanut vaatia maksua automaateista, joita käytetään alle 4 000 kertaa kuussa.

Suurten pankkien omistama yhtiö lähetti viime syksynä 91 pankkikonttorille vaatimuksen osallistua kustannuksiin, jotta automaatteja ei suljeta. Kuusi konttoria kieltäytyi.

Muutamassa kunnassa veronmaksajat osallistuvat laskun maksamiseen. Pohjalainen Kaskisten kaupunki maksaa Automatialle noin 5 000 euroa vuodessa. Samaa pohditaan myös Ristijärvellä Kainuussa.

"Onko kunnan velvollisuus tosissaan tällaista pankkitoimintaa tukea nykypäivänä?" hämmästelee Ristijärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Paavo Oikarinen (kesk).

Toisaalta ainoan automaatin sulkeminen voisi tietää vaikeuksia pienyrittäjille, joille maksupääte on suuri hankinta.

Osuuspankki on auki vain kaksi päivää viikossa. Seuraavalle Otolle on matkaa 25 kilometriä.