Parturien, kampaajien ja kauneudenhoitajien pitäisi aina antaa asiakkaalle kuitti tehdystä työstä. Tämä vähentäisi myyntiä ohi kassan ja kirjanpidon, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä.

Ohimyynti on työryhmän mukaan keskeisin harmaan talouden muoto partureissa, kampaamoissa ja kauneushoitoloissa. Pimeät palkat eivät sen sijaan ole samanlainen ongelma kuin esimerkiksi rakentamisessa. Tätä selittää se, että yli 90 prosenttia partureista, kampaajista ja kosmetologeista on elinkeinonharjoittajia, jotka työllistävät vain itsensä, eivät palkollisia.

Aiemmin kuitinantopakkoa on ehdotettu muun muassa majoitus- ja ravintola-alalle. Kuittipakko on myös hallituksen harmaan talouden toimenpideohjelmassa. Nykyään kuitin tarjoaminen asiakkaalle perustuu vapaaehtoisuuteen.

Työryhmä pohti myös sitä, pitäisikö parturit, kampaajat ja kauneudenhoitajat velvoittaa käyttämään tyyppihyväksyttyjä kassakoneita.

Niiden käyttöönotosta ei vielä annettu suositusta. Sen sijaan olisi syytä tutkia, miten yleistä nykyisten kassakoneiden manipulointi on. Tutkimus ei koskisi yksinomaan tai ensisijaisesti partureita, kampaamoita ja kauneushoitoloita, vaan etenkin muita aloja.

Työryhmässä mukana olleet alan edustajat arvioivat, ettei kassakoneiden manipulointi ole partureissa, kampaamoissa ja kauneushoitoloista mitenkään yleistä: miksi ruveta peukaloimaan kassakonetta, kun on paljon yksinkertaisempaa jättää kuititta maksetut rahat lyömättä sisään.

Suomen hiusyrittäjät ja Suomen kosmetologien yhdistys pitivätkin molemmat tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden hankintakustannuksia isonpuoleisina verrattuna alan yritysten liikevaihtoon ja saavutettaviin hyötyihin. Työntekijöitä edustava Palvelualojen ammattiliitto PAM sen sijaan kannatti tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönottoa.

Verotarkastuksia partureihin, kampaamoihin ja kauneushoitoloihin olisi työryhmän mukaan syytä jatkaa sen verran kuin verottajalla on laittaa tarkoitukseen väkeä.

Tarkastuksia on tehty suhteellisen vähän. Alan yritysten liikevaihdot ovat pienenpuoleisia, jolloin verotarkastuksella saavutettavat hyödytkin jäävät vähäisiksi.

Silloin, kun tarkastuksia on tehty, osumatarkkuus on kuitenkin ollut hyvä: tarkastetuista yrityksistä lähes joka toinen oli harjoittanut harmaata taloutta muodossa tai toisessa.

Alan omavalvontaa työryhmä kannattaa lämpimästi.