Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan eurokriisissä eletään nyt erittäin kriittisiä hetkiä.

"Tämä on vaarallinen tilanne, erittäin vaarallinen", Katainen sanoo. Hän arvioi, että tilanne oli viimeksi näin vaikea toukokuussa 2010. Silloin Kreikka esimerkiksi oli ensimmäisen kerran lähellä romahdusta. Tuolloin euroministerit hätäkokouksessaan päättivät väliaikaisen vakausvälineen ERVV:n perustamisesta.

"Silloin oli totaalikatastrofin vaara hirmuinen. Ja semmoinen on tilanne nytkin."

Katainen kommentoi tiistaina eurokriisiä Helsingin Sanomille puhelimitse kesälomaltaan.

Euromaiden johtajat päättivät pari viikkoa sitten Espanjan tukemisesta ja muun muassa pankkiunionin perustamisesta. Päätökset toivat markkinoiden paineesta kuitenkin vain hetken hengähdystauon.

Espanjan valtionlainojen riskilisät ovat taas tällä viikolla kivunneet yli kriittisenä pidetyn tason. Kataisen mukaan tilanteen kärjistymisestä kertoo sekin, että europäättäjillä alkavat olla tunteet pinnassa.

"Alkaa tulla riitaa yhdestä jos toisestakin asiasta. Syynä on se, että monia päätöksentekijöitä aidosti pelottaa", Katainen sanoo. Italian pääministeri Mario Monti raivostui viikonloppuna "pohjoisen euromaille" ja erityisesti Suomelle, kun valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) tulkittiin lehtihaastattelussa uhanneen Suomen erolla eurosta.

Urpilainen sanoi haastattelussa Suomen sitoutuneen euroon, mutta kertoi hallituksen käyvän läpi kaikkia vaihtoehtoja ja myös eurosta eroamisen seurauksia.

Uutistoimistoilla lausunto ylitulkittiin uhkauksena erota yhteisvaluutasta.

Se sai Italian ja Espanjan lainakorot pompahtamaan ylöspäin.

"Kaikki euromaat haluavat säilyttää euron. Erimielisyyksiä on lähinnä siitä, minkälaisia toimenpiteitä se vaatii", Katainen sanoo.

Luottamuspula eteläisen Euroopan kriisimaiden ja hyvän luottoluokituksen pohjoisen välillä onkin syvä. Katainen arvioi, että näin pahaa riitaa ei euron historian aikana ole aiemmin koettu. Mutta valtaosasta asioista on Kataisen mukaan kyetty päättämään yhteisymmärryksessä.

Silti vaihtoehtoja ei juuri ole. "Panokset ovat kovat. Kaikilla muilla vaihtoehdoilla kuin euron säilymisellä on niin kova sosiaalinen ja taloudellinen kustannus."

Kataisen mukaan keskeistä EU:n tulevaisuuden ja rahaliiton pelastamisen kannalta on palauttaa luottamus sekä "saada reiluuden tunne uudestaan löydettyä".

"Maat ja ihmiset eivät luota toisiinsa yhtä paljon kuin aikaisemmin", Katainen sanoo. "Tilanteen mennessä vaarallisemmaksi tulee eri maissa tunteenpurkauksia: millä oikeudella te tulette komentelemaan meitä? Ja toisaalta millä oikeudella te vaaditte meiltä toimenpiteitä, kun olette itse sotkeneet asianne?"

Viime aikoina moni taho on Suomessa vaatinut hallitusta valmistelemaan suunnitelmia rahaliiton hajoamisen varalta. Katainen kommentoi hallituksen varautumista erittäin varovaisesti.

"Kaikki maat, Suomi mukaan luettuna, tekevät mielikuvaharjoituksia siitä, mitä sitten jos meistä riippumattomista syistä kaikki menee vikaan."

Katainen korostaa, että varautuminen on äärimmäisen hankalaa. "Jos valuutta-alue hajoaisi, seuraukset olisivat arvaamattomia. Tilanne ajautuisi kaaokseen, joka ei olisi kenenkään käsissä. Sellaiseen kaaokseen on vaikea varautua."

Kataisen mukaan jopa sotilaalliseen kriisiin tai luonnonkatastrofiin on helpompi varautua kuin euron hajoamisen aiheuttamaan valuutta- ja talouskriisiin. "Emme tiedä, miten markkinat reagoisivat ja mitä sen jälkeen tapahtuisi. Kyse on spekulaatiosta, miten satojen tuhansien talouspäätöksiä tekevien ihmisten aivoitukset menisivät siinä tilanteessa."

"En halua tämän tarkemmin sanoa varautumisesta. Mutta me emme työskentele euron hajoamisen puolesta, vaan sen säilymisen ja Suomen eurojäsenyyden puolesta joka ikinen päivä. Ja kovaa", Katainen sanoo.