Fakta
Laki säätelee työaikakirjanpitoa
Työaikakirjanpitoon on merkittävä kaikki tehdyt työtunnit, ylityötunnit, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin.
Työaikalain ulkopuolella on vain tiettyjä erityisryhmiä, kuten yrityksen ylin johto
ja kotona tehtävä valvomaton työ.
Työnantajalla on velvollisuus seurata ylitöiden kertymistä.
Ylitöiden teettäminen edellyttää aina työntekijöiden suostumusta.
Työntekijällä on oikeus saada kirjallinen selvitys häntä koskevista merkinnöistä työaikakirjanpidossa.
Työaikakirjanpitoa valvoo työsuojeluviranomainen.
Oletko koskaan laskenut, kuinka monta kirjaamatonta ylityötuntia teet joka viikko?
Jos 30-vuotias 3 500 euroa kuukaudessa ansaitseva tekee kolme ylityötuntia viikossa, hän on 65-vuotiaana menettänyt lopputyöuransa aikana bruttoansiotuloistaan 155 000 euroa.
Korvaamattomien ylitöiden vuoksi eläke on pienentynyt 180 euroa kuukaudessa. Samalla kaikki ansiosidonnaiset korvaukset ovat pienentyneet.
Laskelmat on tehnyt Suomen Ekonomiliitto SEFE oman vuosittaisen palkkatutkimuksen tulosten pohjalta.
"Asia on erittäin tärkeä myös työhyvinvoinnin ja työurien pidentämisen kannalta. Tyypillinen tilanne yrityksessä on, että työntekijä uuvahtaa yllättäen syliin ja jää pitkälle sairaslomalle", sanoo SEFE:n edunvalvontajohtaja Lotta Savinko.
Akavan tutkimuksen mukaan korkeakoulutetuista lähes 60 prosenttia kokee olevansa lähellä työuupumusta ainakin ajoittain.
Esimiehellä on työsuojelulain mukaan valvontavelvollisuus.
Savinko kysyykin, miten pystytään seuraamaan sitä, että tehdyt ylityötunnit pysyvät lain sallimissa rajoissa, kun ylityötunteja ei merkitä työaikakirjanpitoon eikä työaikoja muutoinkaan seurata.
Työaikalaki koskee kaikkia työntekijöitä. Ainoastaan yrityksen ylin johto on työaikalain ulkopuolella. Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n tilastojen mukaan 46 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä on tilanteessa, jossa ylitöitä ei kirjata lainkaan. Sama ongelma on muidenkin henkilöstöryhmien riesana.
"Työaikalaki on ehkä Suomen rikotuin laki. Sitä saa usein rikkoa ihan surutta pitkän aikaa. Jos ajat ylinopeutta, saat sakot, ja riittävän monen kerran jälkeen menetät korttisi, mutta jos teetät lainvastaisia työmääriä ja ylitöitä, ei siihen kukaan puutu", Savinko kommentoi.
Edunvalvontajohtaja painottaa, että työsuojeluviranomaisten resursseja on kiristetty, ja vastuu selvittämisestä ja kirjaamisesta on nimenomaan työnantajalla.
Savinko ottaa esille myös sen, että merkkaamattomat ylityöt ruokkivat osaltaan harmaata taloutta.
"Harmaan työn tekemisessä ajatellaan yleensä kärjistetysti virolaista rakennusmiestä tai baarityötä. Sekin on vakava ongelma, mutta harmaalla taloudella on näinkin arkinen muoto."
Harmaan talouden torjuminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ei katso, että kirjaamattomien ylitöiden tekemisessä olisi kyse varsinaisesta harmaasta taloudesta.
"Vasta sitten kun kirjanpidon ulkopuoliset työtunnit korvataan pimeästi eikä maksetuista palkoista makseta ennakonpidennyksiä ja sosiaaliturvamaksuja, täyttää tilanne määritelmän", kommentoi TEMin vanhempi hallitussihteeri Jan Hjelt.
Savingosta on kuitenkin tärkeää miettiä, pitäisikö harmaan talouden käsitettä laajentaa nykyisestä suppeasta näkemyksestä.
"Tässä tilanteessa työntekijä menettää henkilökohtaisia varoja ja yhteiskunta menettää verotuloja", hän sanoo.