Kirkkojen ylläpito tulee kalliiksi

Kotimaa
 
Reijo Hietanen
Korpilahden puukirkon lämmityskulut vuodessa ovat noin 35 000 euroa. Jumalanpalveluksissa käy muutamia kymmeniä ihmisiä kerrallaan. Kiinteistöpäällikkö Veikko Toivakka sanoo, että kirkkoon tarvitaan uusi lämmitysjärjestelmä ja kattorakenteiden remontti.
Korpilahden puukirkon lämmityskulut vuodessa ovat noin 35 000 euroa. Jumalanpalveluksissa käy muutamia kymmeniä ihmisiä kerrallaan. Kiinteistöpäällikkö Veikko Toivakka sanoo, että kirkkoon tarvitaan uusi lämmitysjärjestelmä ja kattorakenteiden remontti. Kuva: Reijo Hietanen

Kirkolla on ongelma: kirkot.

Ne vaativat jatkuvasti lisää huolenpitoa, remontteja ja euroja samaan aikaan, kun seurakuntien jäsenet eli tulot vähenevät. Vanhojen kirkkojen energiatehokkuuden mittaamiseen taas ei taida asteikon alalaita riittää. Öljyä palaa ja sähköä virtaa.

Siksikin suuri osa kirkoista on tähän aikaan vuodesta auki, siis lämpiminä, vain sunnuntaiaamun jumalanpalveluksen aikaan. Lämpö palaa vasta pääsiäisenä.

Fakta

800 kirkkoa

 Suomessa on noin 800 kirkkoa. Seurakuntia on 430.

 Mitä pienempi seurakunta, sitä suurempi taakka vanha kirkko on.

 Seurakuntien kiinteistöihin käyttämistä käyttötalouskuluista neljännes kohdistuu kirkkoihin.

"Seurakuntien ongelma on se, että kirkollisveron maksajien määrä vähenee. Samaan aikaan tulot eivät kasva ja yleinen taloustilanne on muutenkin heikko. Kun tähän yhdistetään se, että henkilöstöstä ja kiinteistöistä on yhä kasvavat kulut, ongelmia tulee väistämättä", sanoo taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander kirkkohallituksesta.

Tähän on Peranderin mukaan kaksi rohkeutta vaativaa ratkaisua: joko korotetaan kirkollisveroprosenttia tai vähennetään kustannuksista eli väestä tai kiinteistöistä.

"Kirkoista ei missään tapauksessa ensimmäisenä luovuta, vaan tuntuu siltä, että niistä luovutaan viimeisenä, jos silloinkaan. Pitää olla todella poikkeuksellinen tilanne, että kirkoksi tarkoitettu rakennus purettaisiin tai sen käyttötarkoitusta muutettaisiin olennaisesti", hän sanoo.

"Jos kiinteistöä pidetään jatkuvasti hyvässä kunnossa, ei tule välttämättä isoa remonttia, jossa joudutaan uusimaan rakenteita. Mutta jos rakennus jätetään huoltamatta, jossain vaiheessa tulee kallis remontti."

Kirkkohallitus koettaa sopeutua. Sen työryhmä alkaa pian pohtia, millä edellytyksillä kirkkoja voitaisiin käyttää monipuolisemmin kuin vain jumalanpalveluksiin, esimerkiksi erilaisten ryhmien kokoontumisiin ja tilapäiseen kahvilatoimintaan. Näin niille saataisiin enemmän käyttöä.

Astutaan sisään Korpilahden pian 200 vuotta vanhaan puukirkkoon Jyväskylän lähellä. Ovessa lukee, että seuraava jumalanpalvelus on vasta 17. maaliskuuta.

Nyt kirkkona toimii viereinen uusi seurakuntatalo.

Vanhaa kirkkoa ei ole pidetty huonosti, mutta remonttitarve näkyy heti sisällä: hirsisalvokset ja sisäkatto ovat kastuneet, koska katto vuotaa.

"Tässä on vanhoille kirkoille tyypillisiä ongelmia. On lämpövuotoa ja ullakkotilan puutteellinen tuuletus, mikä sulattaa lumia katolla ja kasvattaa jääpuikkoja räystäisiin. Pitkällä aikavälillä tästä voi aiheutua rakenneongelmia", sanoo kiinteistöpäällikkö Veikko Toivakka.

Kokonaan kylmäksi rakennusta ei voi jättää, koska urut, alttaritaulu ja seinämaalaukset kärsisivät.

Jyväskylän seurakunta aikoo myydä kolmanneksen kiinteistöistään kymmenen lähivuoden aikana. Rahoja käytetään säilytettäviin kiinteistöihin, kuten Korpilahden kirkkoon ja sen remonttiin.

Helsingin seurakuntayhtymässä kirkkojen kunto on keskimäärin hyvä, sanoo kiinteistöjohtaja Markku Koskinen.

"Huolenpitoahan ne vaativat. Siitä huolimatta jotkut ovat tulossa isoon peruskorjaukseen tai sitten niistä pitää luopua. Meillä on aina työn alla pari kirkkoa neljästäkymmenestä", hän sanoo.

"Kirkoissa siirretään kulttuurihistoriaa ja rakennustaiteellisia osia tuleville sukupolville. Sitä kautta korjaukset tulevat suhteessa kalliiksi. Tämä olisi sellainen kansallisestikin hoidettava asia, ja toivoisi, että valtiolta saisi tukea. Siten ei suojeltuja, arvokkaita kirkkoja jouduttaisi hylkäämään ja sulkemaan."

Jukka Harju HS
Jyväskylä

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi