Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Koulun uskontotunneista kiista hallituksessa

 |   | 
 
Miikka Pirinen
Nykyisin peruskoulussa on 11 vuosiviikkotuntia uskontoa tai elämänkatsomustietoa.
Nykyisin peruskoulussa on 11 vuosiviikkotuntia uskontoa tai elämänkatsomustietoa.

Muut hallituspuolueet kuin kristillisdemokraatit ovat halukkaita karsimaan peruskoulun uskontotunteja tulevassa tuntijakouudistuksessa.

"Vastustan pyrkimyksiä vähentää uskonnon ja elämänkatsomustiedon tunteja, sillä hallitusohjelmassa päinvastoin luvataan vahvistaa arvokasvatusta", sanoo kristillisdemokraattien puheenjohtaja, sisäministeri Päivi Räsänen.

"Onhan uskonnolla kohtuullisen paljon tunteja", sanoo opetusministeri Jukka Gustafsson (sd), jonka johdolla hallitus hieroo kompromissia uudeksi tuntijaoksi, josta on määrä päättää torstaina.

Valtioneuvoston päätöstä ei erimielisyyksistä huolimatta haluta lykätä syksyyn, sillä uusien opetussuunnitelmien laadinnalla alkaa jo olla kiire. Uudistuksen on määrä tulla voimaan 2016.

Päätöksen ei myöskään arvioida helpottuvan kuntavaalien lähestyessä.

Gustafsson vakuuttaa, että hänelläkin on "myönteinen asenne" uskontoon. Toisaalta hän uskoo, että eettistä kasvatusta voidaan vahvistaa tulevissa opetussuunnitelmissa.

"Ei toisella kädellä voi vahvistaa ja toisella kädellä heikentää", Räsänen torjuu vähäisenkin uskonnon tuntien karsinnan.

Nykyisin peruskoulussa on 11 vuosiviikkotuntia uskontoa tai elämänkatsomustietoa. Yksi vuosiviikkotunti on 38 oppituntia eli yksi oppitunti lukuvuoden ajan kerran viikossa.

Edellisessä yrityksessä uudistaa tuntijakoa väläyteltiin uskontotuntien vähentämistä kolmella, mutta niin tuntuvaa supistusta ei Gustafssonkaan halua.

Opetusministeri on sen sijaan esittämässä, että liikuntaa ja yhteiskuntaoppia lisättäisiin jopa aiottua enemmän.

Verrattuna helmikuiseen virkamiestyöryhmän esitykseen valinnaisuutta puolestaan karsittaisiin vähemmän.

Sopuun ollaan pääsemässä myös siitä, että peruskoulun vähimmäistuntimäärän tulisi nousta nykyisestä 222 vuosiviikkotunnista ainakin kolmella. "Onhan meillä kansainvälisestikin lyhyet koulupäivät etenkin alaluokilla", Gustafsson sanoo.

Alun perin minimituntimääriä ei haluttu lisätä tiukan taloudellisen tilanteen takia.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Uutiset

18.5.2013