Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet huipentuvat illalla tasavallan presidentin järjestämiin perinteisiin Linnan juhliin Helsingissä.

Juhlan kunniaksi HS on kerännyt vastaukset monia askarruttaviin kysymyksiin:

Miten presidenttiä kuuluu kättelyssä tervehtiä?

Linnan etiketti ei määrää, mitä kätellessä kuuluu sanoa. Presidentin toive kuitenkin on, että kutsuttu sanoisi yksinkertaisesti oman nimensä ja mahdollisesti kotikuntansa.

Pitkät jutustelut eivät ole kiellettyjä, mutta niitä ei toivota. Jos jokainen vieras käyttää tervehtimisessä kaksi sekuntia enemmän, kättely kestää yli tunnin pitempään. Presidentti ei toivo myöskään lahjoja.

Etiketti ei sano, pitääkö naisen tai miehen tai jommankumman kutsutuista kätellä ensin. Järjestyksen saa itse päättää.

Saako presidenttiä hakea tanssimaan? 

Presidentin hakeminen tanssimaan ei ole varsinaisesti etikettivirhe, mutta Presidentin kansliasta todetaan, että "se ei ehkä ole muista syistä tarpeellista".

Riittääkö ruokaa ja juomaa kaikille vieraille?

Riittää. Juhlaa varten on tehty suolaisia juhlapaloja 13 000 ja makeita paloja 9 000 annosta. Jokaiselle vieraalle on varattu siis kymmenkunta suupalaa. Tarjolla on tänä vuonna muun muassa lohi-savusilakkaleipäsiä, sinihomejuusto-piparitartalettia, sienikukkosta, lahnakuorukkaa, mustikka-ruismyslitorttua ja Kultarannan omenoita.

Juhlien tunnetuin juoma on Linnan booli, jota on tehty tänä vuonna 500 litraa boolia. Lisäksi tarjolla on muun muassa luomuviinejä, olutta ja puolukkalimonadia. Kahvia keitetään 300 litraa.

Kuinka vahvaa booli on?

Booli on vahvuudeltaan 11–11,5 prosenttia.

Miten Linnan juhlat alun perin syntyivät?

Itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestettiin ensi kerran vuonna 1919, jolloin Linnassa järjestettiin iltapäivävastaanotto. Vuosina 1919–1921 tilaisuuteen oli kutsuttu noin 150 ihmistä, muun muassa hallitus ja diplomaatteja. Vastaanotolla tarjottiin kahvia ja ohjelmassa oli musiikkiesityksiä.

1960-luvulta lähtien juhlat on järjestetty nykymuotoisena, ja vieraiden määrä on vaihdellut 1 600:n ja 2 000:n välillä. Tänä vuonna Linnaan on kutsuttu noin 1 900 vierasta. Presidentin kansliasta kerrotaan, että yleensä vain muutamat kutsutut jäävät saapumatta tilaisuuteen.

Milloin juhlat jäivät viimeksi järjestämättä?

Juhlat jäivät järjestämättä vuonna 1981 presidentti Urho Kekkosen sairauden takia.

Juhlat ovat Linnan arkiston mukaan jääneet väliin myös vuosina 1926, 1931, 1932 ja sotavuosina 1939–1945. Vuonna 1952 juhlat peruuntuivat Juho Kusti Paasikiven sairauden takia. Vuonna 1972 Linna taas oli remontissa, joten poikkeuksellisesti pääministerin isännöimä juhlavastaanotto pidettiin Finlandia-talossa. Vuonna 1974 Linnan juhlat peruuntuivat Sylvi Kekkosen kuoleman takia.

Paljonko Linnassa on henkilökuntaa juhlailtana?

Juhlavieraita palvelee noin 300 ihmistä. Paikalla on kokkien, tarjoilijoiden ja kadettien lisäksi muun muassa poliiseja, palomiehiä ja lääkintähenkilöstöä sekä presidentin henkilökuntaa.

Paljonko lehdistöä on paikalla?

Juhlia seuraa tänäkin vuonna noin 150 toimittajaa ja valokuvaajaa. Suuri ryhmä on Yleisradion henkilökunta, joka lähettää juhlat suorana lähetyksenä TV1:ssä. Suurimmat sanoma- ja aikakauslehdet saavat lähettää juhlaan yhden toimittajan ja yhden valokuvaajan. Ulkomaista mediaa ei juhlissa ole paikalla.