Heinäkuisessa kolumnissani mussutin siitä, miten lompakko täyttyy turhasta muovista. Elektroninen maksaminen ei ole ohentanut kukkaroa vaan tunkenut sen täyteen erilaisia kanta-asiakaskortteja.

Kolumnin kommenttiosasto tulvi hyviä havaintoja. Nimimerkki Lukiolainen totesi, että pankkikortin sirussa oleva mikropiiri voisi sisältää informaation kaikkeen mahdolliseen. Ossi Puuronen kertoi miesten Tiimarin eli Motonetin käyttävän kanta-asiakastunnistamiseen ajokortin viivakoodia.

Yleensäkin ihmisten kommentit edustivat verkkokeskustelua parhaimmillaan. Netissä mietittiin sekä syitä koko korttijärjestelmän hulluuteen sekä luovia ratkaisuja sen yksinkertaistamiseen.

Sitten sähköpostiin kolahti meiliä Raha-automaattiyhdistykseltä. He olivat juuri tuomassa markkinoille kanta-asiakasjärjestelmää, joka toimii suoraan pankkikortilla. Ei lisäkortteja, ei kikkailua. Rekisteröinti verkossa, yksi maksutapahtuma pankkikortilla jossain RAY:n pelissä ja kanta-asiakkuus on tarjolla välittömästi.

Syy näin yksinkertaisen järjestelmän valitsemiseen oli selvä. RAY:n asiakaskyselyssä ihmiset kertoivat kanta-asiakkuuden kiinnostavan, korttien ei niinkään. Siksi lähdettiin kokeilemaan maalaisjärjellistä ratkaisua: laitetaan kanta-asiakkuus pankkikorttiin, joka löytyy jokaisen suomalaisen lompakosta. Näin hienosta ideasta on pakko nostaa hattua Raha-automaattiyhdistykselle, olipa uhkapelaamisesta mitä mieltä hyvänsä.

Tosin kanta-asiakkuuden sullominen pankkikorttiin ei ollut ilmeisesti ihan yksinkertaista. Asiasta neuvoteltiin suomalaisten pankkien kanssa puolitoista vuotta, mukana oli myös Finanssialan Keskusliitto ja Tietosuojavaltuutetun toimisto pidettiin ajan tasalla.

Hyväksyntä piti saada myös Visalta sekä Mastercardilta ja RAY:n piti läpäistä PCI-sertifikaatti, rakentaa taustajärjestelmä korttitiedoille sekä kouluttaa työntekijät tietoturvariskien saloihin.

Vaikka neuvottelut käytiin "hyvässä hengessä", on selvää että ihan pienet yritykset eivät pankkikorttitunnistuksen piiriin pääse. RAY:n muskelina neuvotteluissa oli viiden miljardin euron pelivaihto, josta iso osa liikkuu käteisenä. Lisäksi sillä on lähes 16 000 pankkikorttipäätettä peliautomaateissa, joka edustaa melkoista osaa koko Suomen maksupäätemarkkinoista.

Päätteiden läpi kulkee vasta viisi prosenttia Raha-automaattiyhdistyksen peleistä. Siksi pankkeja kiinnostaa käteisliikenteen vähentäminen sekä tuottojen saaminen RAY:n ja sen asiakkaiden välisestä maksuliikenteestä.

Yksi rikka RAY:n kanta-asiakasjärjestelmässä kuitenkin vielä on. Kymmenestä kotimaisesta pankista Osuuspankki ilmoittautui jättäytyvänsä järjestelmän ulkopuolelle. OP:stä kerrotaan, että päätös ei liity suoraan Raha-automaattiyhdistykseen eikä sen toimintaan. Kyseessä on "linjapäätös", jossa "maksukortti on maksukortti". Tosin kun ihmettelin että miksi sitten susiruma K-Plussa-logo möllöttää muuten niin kauniin valkoisessa pankkikortissani, vastaukseksi tuli selityksiä teknisistä eroista ja "co-brandingistä".

Koskapa olen OP:n pitkäaikainen asiakas, voinen toivoa että Teollisuuskadun hippotornissa herättäisiin tälle vuosituhannelle. Tässä on nimittäin mahdollisuus tehdä aidosti uusi ja jokaisen arkea helpottava innovaatio.

Rakas Osuuspankki. Nyt pistätte ne hankenilla ja kauppiksessa luetut kivikautiset bränding-oppaat roskiin, tuupitte brändipoliisit pois tieltä ja alatte tukea yhden kortin Suomea ettekä pelkkää Keskoa. Kiitos!

Kirjoittaja on entinen HS.fi:n tuottaja, joka työskentelee USC Annenbergin tutkijana Los Angelesissa.