Kimmo Mäntylä / Lehtikuva

Pekka Himanen Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin foorumin lehdistötilaisuudessa viime marraskuussa.

Professorina ja filosofina esiintyvä Pekka Himanen ei ole julkaissut lainkaan vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, kertoo pitkää journalismia julkaiseva Long play -verkkojulkaisu. Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki tarkisti Himasen akateemisia ansioita Long Playn pyynnöstä.

Web of science -tietokannasta Himasen nimellä löytyi vain yksi tulos. Sekään ei osoittautunut varsinaiseksi artikkeliksi, vaan Suomea koskevaksi tiivistelmäksi osana laajempaa kokonaisuutta.

Vertaisarvioidut artikkelit ovat tavallisesti tutkijoille tärkeitä, sillä niiden perusteella päätetään akateemisten virkojen täyttämisestä ja tutkimusapurahojen jakamisesta. Heikki Patomäki arvioi, että aktiivinen ammattitutkija tuottaa 15 vuodessa noin parikymmentä tällaista artikkelia.

Himanen esittelee itsensä professoriksi muun muassa omilla verkkosivuillaan. Long playn haastattelussa hän sanoo käyttävänsä suurimman osan ajastaan akateemiseen perustutkimukseen.

"Olen julkaissut näitä esimerkiksi Oxford University Pressillä. [– –] Nimenomaan olen siis hyvin akateemisesti julkaissut", Himanen sanoo.

Oxford University Press on julkaissut Suomen tietoyhteiskuntamalli -kirjan, jonka Himanen teki sosiologi Manuel Castellsin kanssa. Castells oli teoksessa päätekijänä.

Ote Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeen hankesuunnitelmasta.

Pekka Himasen ja työryhmän hallitukselle tekemä tulevaisuusselvitys Sininen kirja julkaistiin viime marraskuussa.

Kirja on osa Sitran, Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta, jonka hintalappu on 700 000 euroa. Myös Himasen oma Sofos-yhtiö on investoinut tutkimukseen hankesuunnitelman perusteella 100 000 euroa.

Rahoitus on jo aiemmin herättänyt arvostelua, koska hanketta ei kilpailutettu. Menettelyä on perusteltu muun muassa sillä, että hanke rahoitettiin yhteisrahoituksella.

Himasen johtamassa Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeessa on mukana seitsemän professoria eri puolilta maailmaa. Hankkeen on määrä valmistua tänä vuonna.

Tutkimuksen hankesuunnitelman mukaan "hankkeella on erityisen kunnianhimoisena suomalais-kansainvälisenä yhteishankkeena yliopistollisia hankkeita vastaavan tason mittava hallinnollinen työ". Hankesuunnitelman mukaan on siksi perusteltua että se toteutetaan "koordinoidusti yhden vastuullisen osapuolen kautta".

Tekesin entinen pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara sanoo kuitenkin Long Playlle, että hanketta ei kilpailutettu, koska valtioneuvoston kanslia oli jo päätynyt sopimukseen Himasen yhtiön kanssa.

Myös Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja Arto Mustajoki vihjaa Long Playn haastattelussa, että tutkimusrahoitus saneltiin valtioneuvoston kansliasta. Mustajoen mukaan rahoitushakemus ei olisi menestynyt akatemian normaalissa menettelyssä.

Pääsihteeri Pekka Lindroos valtioneuvoston kansliasta huomauttaa, että akateemisuus ei ollut tulevaisuusselonteon hankkeessa ensisijainen kriteeri.

"Se on arvioiva työ enemmänkin kuin tieteellinen julkaisu", Lindroos kertoo Helsingin Sanomille.

Lindroos oli mukana neuvotteluissa, joissa hankeen teettämisestä tehtiin muodollinen päätös.

Suomen Akatemian puheenjohtajan vihjailuita rahoitushakemuksen menettelyprosessista Lindroos ei halua kommentoida.

Lindroosin mukaan hankkeen tilaamiselle ilman kilpailutusta oli lainmukainen peruste. Hän myös muistuttaa, että Sininen kirja ei ole hankkeen loppuraportti, vaan eräänlainen välityö.

Long Playn juttu.