EU-maiden välillä on erittäin suuria eroja henkirikosten syissä ja tekotavoissa.

Suomessa tyypillisen henkirikoksen tekijä on keski-ikäinen alkoholin suurkuluttaja ja uhri humalainen ikätoveri. Ruotsin tilanne myötäilee Suomea, mutta Hollanti on jo toista maata.

"Suomessa vain kuusi prosenttia henkirikoksista liittyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai muuhun rikolliseen toimintaan, Hollannissa merkittävä osa eli 30 prosenttia, mikä yllätti meidät", sanoo Optulan tutkija Martti Lehti.

Tiedot paljastuvat tuoreesta tutkimuksesta, jonka ovat tehneet Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Optula, ruotsalainen Brottsförebyggande rådet ja hollantilainen Leidenin yliopisto.

Suomessa tärkein väline on teräase, yleensä keittiöveitsi, uhri on omainen tai tuttava, ja tekopaikka on yksityisasunto.

"Hollannin erottaa Ruotsista ja Suomesta myös se, että pääosa henkirikosten tekijöistä on syntynyt muualla kuin Hollannissa", Lehti erittelee.

Ruotsalainen henkirikos eroaa kahden muun maan tilanteesta lähinnä siinä, että ääripäät puuttuvat.

"Ruotsia ja Suomea yhdistävät tekijöiden, uhrien ja tekopaikkojen samankaltaisuus. Erottava tekijä on se, että myös Ruotsin tilastoista erottuvat maahanmuuttajataustaisten kansalaisten tekemät rikokset", Lehti kertoo.

Suomalainen henkirikos on tutkijasta huolestuttavan alkoholipitoinen, mikä antaa hänestä syyn parantaa alkoholia koskevaa valistustyötä.

Lisää aiheesta keskiviikon Helsingin Sanomissa