Jokamiehenoikeudella saat:

 Liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa

 Telttailla riittävän etäällä asumuksesta siellä, missä liikkuminen on sallittua

 Poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia

 Onkia ja pilkkiä

 Kulkea, uida ja peseytyä vesistössä ja kulkea jäällä

Ranua/Helsinki. Hyllyvä suo vinkaisee kumisaappaan alla, kun ranualainen hillastaja Jouko Hernetkoski kävelee Mustasuolla tähystelemässä marjapaikkoja.

"Tuolla on hilloja!" hän hihkaisee ja lähtee harppomaan.

Hernetkoski on sekä maanomistaja että intohimoinen hillastaja. Hän omistaa yli 900 hehtaaria maita Pohjois-Suomessa, mutta tutkailee silti oransseja herkkuja nyt naapuri-isäntien tonteilla.

"Kyllä minä omilta soilta marjat kerään, mutta välillä kyllä muidenkin."

Jokamiehenoikeudet kimpoavat keskusteluun tässä vaiheessa kesää, kun marjat alkavat kypsyä. Hernekoski kannattaa kylttejä, joista poimijat saavat maanomistajan yhteystiedot ja voivat pyytää luvan marjanpoimintaan.

"Eihän se oikein ole, jos bisnesmielessä tyhjennetään marjat likimain mummojen takapihoilta."

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok) mielestä laajamittaisesta ja järjestelmällisestä marjanpoiminnasta pitäisi sopia maanomistajan kanssa. Nyt jokamiehenoikeus sallii marjastamisen ja sienestämisen myös kaupalliseen käyttöön ilman maanomistajan lupaa.

"Jos marjanpoimijoita tulee bussilasteittain, voidaan kysyä, kuuluuko tällainen toiminta jokamiehenoikeuksien piiriin", hän sanoi HS:lle keskiviikkona.

Joka vuosi metsiin jää jopa 80 prosenttia marjoista.

"Kysymys on hankala. Toisaalta marjat pitäisi poimia, toisaalta toiminta ei voi olla ammattimaista", Koskinen sanoo.

Ministerin mielestä kynnys on korkea, että jokamiehenoikeuksista laadittaisiin erillistä lainsäädäntöä. Hän pahoittelee, että keskustelu marjanpoiminnasta on lähtenyt Suomessa väärille urille. "Asiasta pitäisi nyt hakea yhteiset pelisäännöt", hän sanoo.

Pahinta kärhämää aiheuttavat ulkomaalaiset poimijat, jos he tulevat kovin lähelle maanomistajien tiluksia tai vievät marjat metsistä, joita on pidetty kylän ikiaikaisena yhteisomaisuutena.

Kaikkiaan Suomeen odotetaan tänä vuonna noin 3 500 ulkomaalaista poimijaa.

Hillayrittäjä Taisto Illikaisella on jo pieni ryhmä venäläisiä poimijoita majoittuneena läheiseen leirikeskukseen.

Illikainen kertoo käyvänsä poimijoiden kanssa tarkkaan läpi, missä marjoja saa poimia ja missä ei. Hän pitää kaupallistakin marjanpoimintaa jokamiehenoikeuden piiriin kuuluvana, mutta kunnioittaa silti niiden maanomistajien toivetta, jotka eivät halua marjastajia mailleen.

Tätä ehdottaa myös vasenryhmän kemijärveläinen kansanedustaja Markus Mustajärvi.

"Toiminnan järjestäjällä on velvollisuus hoitaa asia, ettei synny tilannetta, että poimijat eivät ole kenenkään vastuulla."

Yksi vaihtoehto olisi kaupallisen marjanpoiminnan keskittäminen esimerkiksi valtion ja suurten metsäyhtiöiden maille. Tätä on ehdottanut esimerkiksi kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk).

Ehdotus saa kannatusta maanomistaja Jouko Hernetkoskelta. Hän muistuttaa, että jos maanomistajat alkavat kovasanaisesti rajoittaa maankäyttöä, sillä saatetaan lisätä naapuririitoja.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan pelisääntöjen sopimista on jo yritetty Pohjois-Suomessa – heikoin tuloksin.

"Valitettavasti se ei ole toiminut odotusten mukaan. Siitä huolimatta lähimetsät on käyty aika tehokkaasti putsaamassa", Marttila sanoo.