Ministeriö valikoi mieleisensä tutkimustiedon

Ministeri Jari Koskinen: Kai omillakin aivoilla saa ajatella

Kotimaa
 
Ville Myllynen / Lehtikuva
Euroopan komissio haluaa rajoittaa mehiläisten joukkokuolemiin liitettyjen kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehistö ilmoitti heti Suomen vastustavan kieltoa.
Euroopan komissio haluaa rajoittaa mehiläisten joukkokuolemiin liitettyjen kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehistö ilmoitti heti Suomen vastustavan kieltoa. Kuva: Ville Myllynen / Lehtikuva

Maa- ja metsätalousministeriö sivuutti tutkijat metsälaissa, lohikiintiöissä ja ilvesluvissa. Myrkkyasiassa kyseenalaiseksi joutui EU:n riskiarvio.

Tutkimuslaitokset tuottavat hallinnolle tutkimuksia, jotta päätöksenteko nojautuisi perusteltuun tietoon. Maa- ja metsätalousministeriöllä on kuitenkin oma linjansa: jos tieto ei miellytä, se sivuutetaan. Ministeriö on toistuvasti ohittanut jopa omien tutkimuslaitoksensa suositukset.

Ministeriö on muun muassa syrjäyttänyt ympäristö- ja metsäntutkijat metsälakiesityksessään sekä meren- ja kalantutkijat lohikiintiöissä.

Suurpetojen metsästysmäärät ovat olleet suurempia kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) on arvioinut kestäväksi kannan verotukseksi. Ministeriö myös kyseenalaisti eurooppalaisen riskiarvion mehiläisille vaarallisesta kasvinsuojeluaineesta.

Kala-asioissa ministeriö ja tutkijat ovat olleet napit vastakkain jo vuosia. "Ministeriössä on hirveä muutosvastarinta. Vaikka tutkijat osoittavat, että näin olisi fiksua tehdä, ei auta. Tutkimukset jopa kiistetään, eikä tutkijoita uskota", sanoo kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopistosta.

"Lohen kohdalla virkamiehet väittävät tietävänsä eteläisen Itämeren salakalastustilanteen tutkijoita paremmin. Ministeriössä ei myöskään uskota, että heikot lohikannat vaatisivat ehdotonta pyynnistä pidättäytymistä. Kuhan pyyntikoon kasvattamisesta ei suostuta edes keskustelemaan", Lehtonen luettelee.

Metsälaista ministeriö tilasi laajan asiantuntija-arvion mutta ei ota sen tärkeimpiä havaintoja huomioon lakiesityksessään. Arvioinnin mukaan lakimuutos nopeuttaisi entisestään luonnon köyhtymistä talousmetsissä.

"Ministeriö ei ole ollut samaa mieltä tutkijoiden havaintojen kanssa. Jo työn aikana ilmeni, että kehitteillä oleva työ ei vastannut ministeriön linjaa ja näkemyksiä", kertoo Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettiyksikön päällikkö Jukka-Pekka Jäppinen.

Jäppinen on turhautunut raportin saamasta vastaanotosta.

"Pidän myös raportin laatijoiden kannalta erittäin loukkaavana sitä, että ministeriö on ilmoittanut heidän työnsä koostuvan mielipiteistä ja etsinyt suurennuslasilla virheitä. Arviointia eivät tehneet vain ympäristöhallinnon tutkijat, vaan mukana oli maa- ja metsätalousministeriön omien tutkimuslaitosten johtavia asiantuntijoita. Kaikki perustivat arvionsa tieteellisiin tutkimuksiin."

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok) kiistää tutkimustiedon valikoinnin: "Ei pidä paikkansa."

Koskisen mukaan metsälakiesitykseen on tehty hienosäätöä tutkijoiden arvion pohjalta. "Mutta ei kai missään ole kielletty, etteikö ministeriö saisi ajatella omillakin aivoillaan."

Tutkijat ovat Koskisen mielestä puuttuneet epäolennaisuuksiin. "Metsälaki on eri asia kuin luonnonsuojelulaki. On selvä, että monimuotoisuus lisääntyy, kun käsittelytavat muuttuvat ja metsänomistajat saavat enemmän vapauksia. Tämä pitäisi ymmärtää, vaikka olisi käynyt kiertokoulun ja väärinpäin. Talousmetsiä on lähes 20 miljoonaa hehtaaria ja metsänomistajia yli 700 000", ministeri luettelee.

"Myös erityiskohteiden määrä lisääntyy metsissä."

Tutkijoiden raportin mukaan merkittävä heikennys on kuitenkin se, että erityisen tärkeät elinympäristöt määritellään pienialaisiksi tai taloudellisesti vähämerkityksellisiksi. Nykyisessä laissa tätä mainintaa ei ole.

Jukka-Pekka Jäppinen muistuttaa, että uudistuksen tavoite oli parantaa luonnon monimuotoisuutta, mutta nimenomaan keskeiset asiat ovat huononemassa.

Lohesta Koskinen huomauttaa, ettei EU:n tarkastuksissa ole havaittu merkkejä puolalaisten salakalastuksesta, jonka kansainvälinen merentutkimusneuvosto ottaa huomioon suosituksissaan.

Suurpetojen uhanalaisuudesta ministeriö on niin ikään epäilevällä linjalla. Tähän perustuu ilveslupien suuri määrä.

"Rktl:n arviot ovat varovaisia. Ilveskanta on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Väittäisin, että pyyntimäärät eivät ole"´, Koskinen sanoo.

Rktl:n mukaan Suomessa oli 2003 vähintään 910 ilvestä. Nyt niitä on vähintään 1 960. Karhuja oli kymmenen vuotta sitten 1 205 ja tuoreimman arvion mukaan nyt vähintään 1 625.

Koskinen on ihmetellyt, mihin uhanalaisuusarvio, Punainen kirja, ylipäätään perustuu. "Sen mukaan karhun ja ilveksen suojelutaso on heikentynyt, mutta kannat ovat kaksin- ja kolminkertaistuneet. Palikkajärjellä ajatellen tämä ei tunnu loogiselta."

Punainen kirja on erittäin laajan tutkijajoukon arvio Suomen lajien uhanalaisuudesta. Tuoreimpaan arviointiin osallistui noin 160 asiantuntijaa. Uhanalaisuusluokittelu perustuu kansainvälisiin kriteereihin.

Heli Saavalainen HS