Helsingin terveyslautakunta ottaa huomenna kantaa Husin ja Hus-alueen kuntien jättiläismäiseen potilastietojärjestelmähankkeeseen, joka on hiljattain ristitty Apotiksi. Käytännössä kannanotto siunaa sen, että projekti voidaan Helsingin puolesta aloittaa.

Lautakunnan istunnon edellä verkossa on ryhdytty käymään asiasta kiivasta keskustelua. Tietojärjestelmähankkeeseen laitettavat summat ovat hulppeita, lähes käsittämättömän suuria. Monella menevät aiheessa summat sekaisin.

HS kertoi heinäkuussa epäselvyyksistä, joita suomalaisten potilastietojärjestelmien hankintoihin liittyy. Kummallisuuksista keskeisin oli, että Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra teetätti tietojärjestelmien markkinaselvityksen Accenturella. Kummalliseksi asian tekee se, että yhtiö on tunnetusti yksi potilastietojärjestelmiä kauppaavista yrityksistä.

Accenturen tekemässä selvityksessä arvioitiin, että koko Suomen tietojärjestelmien uusiminen maksaisi jopa 1,8 miljardia euroa.

Helsinki tai Hus eivät ole nyt päättämässä lähes kahden miljardin hankinnasta. Pääkaupunkiseutu päättää omasta osuudestaan, jonka hinnaksi arvioidaan 350–450 miljoonaa euroa.

Tuohon lähes kahden miljardin euron summaan päästään vasta siinä vaiheessa, kun muukin Suomi uusii järjestelmänsä. Se on edessä, mutta vasta tulevaisuudessa Husin ja Helsingin hankinnan jälkeen.

Suomen suurimman sairaanhoitopiirin hankintapäätös voi hyvin vaikuttaa siihen, mitä muut kunnat ja sairaanhoitopiirit hankkivat. Siksi on olemassa mahdollisuus, että jopa koko potti valuu yhden järjestelmän toimittajalle.

Mutta sen näkee vasta sitten.

Miten näin poskettomiin lukuihin sitten päästään? Pelkkä ohjelmisto ei maksa miljardeja. Lisenssien hinta on vain vähäinen osa kokonaiskuluja.

Suurin osa kustannuksista tulee siitä, että ohjelmiston Suomeen räätälöivä toimittaja – oli kyseessä sitten Tieto, Accenture, Logica tai joku muu – samalla kouluttaa järjestelmää käyttävän henkilökunnan, muuntaa vanhat potilastiedot uuteen järjestelmään sopivaksi ja räätälöi järjestelmän Suomen lainsäädäntöön ja terveydenhuollon käytäntöihin sopivaksi.

Kustannukset ovat merkittävät, sillä pelkästään Hus on yksi Suomen suurimpia julkisia työnantajia. Helsinki, massiivine terveydenhuoltosektoreineen, on suurin. Siinä riittää koulutettavaa.

Eteläinen serkku Viro teki samanlaisen projektin, mutta koko maan laajuisena, ja selvisi kymmenellä miljoonalla eurolla. Siitä kannattaa ottaa mallia. Silti täytyy muistaa, että Viro kehitti järjestelmänsä tyhjästä. Sen ei tarvinnut setviä sitä kymmenien järjestelmien tilkkutäkkiä, joka Suomeen on päässyt syntymään.

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien toimittaja. Häntä voi seurata myös Twitterissä.

10.9.2012 22.07: Korjattu arvio lisenssien hinnasta.