Joka neljännellä suomalaisella on naapuri, jonka kanssa on hankala tulla toimeen. Joka toisen naapurustossa on käyty kiistoja naapureiden välillä.

Joka kolmannenkymmenennen arkieloa haittaa merkittävästi kina naapurin kanssa.

Suomen niemellä siis ärräpäät lentävät, tonttien rajoilla mökötetään ja vältellään katseita, toisinaan tehtaillaan valituskirjeitä viranomaisille. Ja joskus naapuri äidytään haastamaan käräjille.

Tällaisen kuvan saa Itä-Suomen yliopiston koordinoiman tutkimushankkeen alustavista tuloksista. Hankkeessa tutkittiin ensimmäistä kertaa suomalaisten naapuruuskiistoja.

Vaikka riitoja kehkeytyy, niitä myös yritetään ratkoa. Solmua yritetään tavallisimmin avata yhdessä keskustelun keinoin.

Riidoista sopimiselle vaikuttaisi olevan hyvä pohja, sillä noin kaksi kolmesta suomalaisesta juttelee naapurinsa kanssa vähintään viikoittain.

Aina ei rakentava keskustelu kuitenkaan saa jalansijaa, ja silloin osapuolet rustaavat valituksia viranomaisille.

"Naapuruuskiistat työllistävät kuntien ympäristöviranomaisia suhteettoman paljon", kirjoittavat tutkijat Risto Haverinen Turun yliopistosta ja Hilkka Heinonen Itä-Suomen yliopistosta.

Tiukkaan umpisolmuun menneet ongelmavyyhdet ovatkin tuttuja viranomaisille.

"Jopa vuosikymmenien kaunat ja kompleksit puetaan naapuruuskiistoiksi", Haverinen toteaa.

Hän haastatteli 15:tä naapuruuskiistan osapuolta ja havaitsi, että riitelijät vetoavatkin usein omaan elämäntapaansa ja identiteettiinsä.

Käytännössä naapurin toimet ovat voineet ärsyttää pitkän aikaa, mutta sitä ei sanota päin naamaa. Sen sijaan valitetaan vaikkapa naapurin talon laajennuksen rakennusluvasta tai rantatontin kaavoituksesta.

Kuntien viranhaltijoilta puuttuvat ohjeet kiperien naapuruuskiistojen varalta.

Risto Haverinen korostaa, että viranomaiset joutuvat ottamaan asukkaiden huolet vakavasti, vaikka varsinaiseen ongelmaan – jopa psyykkiseen sellaiseen – ei olisikaan keinoja puuttua.

"Viranomaiset kokevat tilanteet kohtuuttomina ja turhauttavina."

Ratkaisun esteenä on usein myös se, ettei virkamies – saati eri osapuolet – osaa hahmottaa ongelmaa toisten osapuolten näkökulmista.

"Viranomainen ei useinkaan ole naapuruussuhdeasiantuntija", sanoo hanketta koordinoinut erikoistutkija Lasse Peltonen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Peltosen mukaan kiistat eivät ole useinkaan juridisesti ratkaistavissa.

"Vaikka oikeus tuottaisikin ratkaisun (valitukseen tai haasteeseen) ja siten menettelytavan, se ei korjaa tulehtuneita naapurisuhteita", Haverinen täydentää.

Ratkaisut kiistoihin voisivat löytyä muualta kuin virastoista ja oikeussaleista.

Syken Lasse Peltonen pohtiikin, voisiko Suomessa toimia vapaaehtoistyön pohjalta paikallisia sovittelutoimistoja, joista on hyviä kokemuksia ulkomailta.

"Voisiko esimerkiksi omakotiyhdistyksillä olla sellainen rooli?"