Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Nuorten siirtely luukulta toiselle huolettaa auttajia

"En päässyt, vaikka kuinka olisin itkenyt ja huutanut", psykiatriseen hoitoon pyrkinyt Mirka Rissanen kertoo

 |   | 
 

Päihdeongelmaisen voi olla vaikea päästä psykiatriseen hoitoon, sanovat asiantuntijat. Vaikka päihde- ja mielenterveyshoitoa on yhdistetty, palvelua ei useinkaan saa yhdeltä luukulta.

Auttajat ovat edelleen huolissaan siitä, pääseekö sekä päihde- että mielenterveysongelmista kärsivä helposti hoitoon.

Heidän mukaansa päihdeongelma voi yhä estää mielenterveyspalveluihin pääsyn, vaikka päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhdistäminen onkin parantanut hoitoa.

HS kertoi maanantaina itsetuhoisesta espoolaisnuoresta, joka jäi ilman apua. Viranomaiset eivät osanneet päättää, oliko hänellä mielenterveys- vai päihdeongelma. 21-vuotias mies kiipesi mainostorniin, hyppäsi ja kuoli.

Ihmisten pallottelua eri tahojen välillä on Espoon lisäksi muissakin suurissa kaupungeissa, sanoo nuorten palvelujen johtaja Ulla Nord Helsingin Diakonissalaitokselta.

"Nuoret ja vanhemmatkin, joilla on päihde- ja mielenterveysongelman kaksoisdiagnoosi, tippuvat usein järjestelmästä. Se, kuka ottaisi hoitovastuun, on kauhean epäselvää."

Nordilla on "lukuisia omakohtaisia kokemuksia" käynneistä masentuneen tai itsetuhoisen nuoren kanssa Helsingin psykiatrisen sairaalahoidon päivystyksessä Auroran sairaalassa. Nuoria on Nordin mukaan ohjattu hakemaan apua muualta siksi, että heillä on taustallaan päihdeongelma.

"Siinä ajatellaan, että masennus on päihteiden käytöstä johtuva oire, vaikka monet nuoret lääkitsevät päihteillä pahaa oloaan."

Myös Mielenterveyden keskusliiton mukaan pallottelua tapahtuu, vaikka ongelmat ymmärretäänkin nykyään paremmin yhdeksi kokonaisuudeksi.

"Espoolaisnuoren tapaus on surullinen merkki siitä, että järjestelmä ei ole kehittynyt yli rajojen eikä ole valmis hoitamaan ihmistä kokonaisuutena", toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka luonnehtii.

Johtajapsykiatri Leena Turpeinen Auroran sairaalasta on eri mieltä. Hänen mukaansa päihdeongelma ei ole este saada hoitoa Aurorassa.

"Ammattitaitoinen psykiatri pystyy etsimään, kuka tarvitsee välitöntä sairaalahoitoa, ja muille mietitään, missä jatkohoito on. Ketään ei lähetetä kotiin ja sanota, että sinulla on päihdehäiriö, mene sinne tai tänne."

Helsinkiläisen Mirka Rissasen, 18, mukaan nuorten masennusta ei oteta tosissaan. Hän on kokenut eriasteista masennusta jo kuuden vuoden ajan, eikä ole yrityksistä huolimatta päässyt uudelleen Auroran sairaalaan.

"Yhden ja ainoan kerran pääsin Auroraan 15-vuotiaana. Sieltä minut ohjattiin kuukaudeksi Hesperian sairaalaan, jossa lääkäri kertoi, että minulla on epävakaa persoonallisuushäiriö."

"Olen yrittänyt sinne kymmeniä kertoja. En päässyt, vaikka kuinka olisin itkenyt ja huutanut", Rissanen kertoo.

Sairaalasta hän palasi ongelmineen kouluun. Masennus ei hävinnyt, ja olo oli välillä hyvin heikko. Yhtenä syynä oli vuosia jatkunut kiusatuksi tuleminen koulussa ja kaveripiirissä.

Rissanen käy Helsingin Diakonissalaitoksen etsivää nuorisotyötä tekevässä Vamoksessa, joka avaa uusia polkuja elämään.

"Olemme havainneet, että nuorten on aiempaa vaikeampi päästä esimerkiksi Auroran sairaalaan. Onkohan syynä kiristynyt taloustilanne?" kysyy starttivalmentaja Iiris Savela.

Tutkimustietoa siitä, moniko tippuu päihde- ja mielenterveysluukun väliin, ei ole.

"Ei pitäisi olla niin, ettet pääse psykiatrian poliklinikalle ennen kuin päihdeongelmasi on hoidettu. Sitä korostetaan, mutta todellisesta tilanteesta ei ole tutkimustietoa", sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mauri Marttunen.

Nyt aihetta tutkitaan Marttusen osastolla. Tuloksia on luvassa puolentoista vuoden päästä. Tutkimuspäällikkö Kerstin Steniuksen mukaan trendi on kohti päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistämistä.

"Mutta se liittyy osin kehitykseen, jossa isoja yksiköitä pidetään parempina. Uudistuksia tehdään ilman että seurattaisiin kunnolla, millaista palvelua asiakkaat niiden jälkeen saavat."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi


Uutiset

HS in English