Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus koko väestöstä kasvaa Suomessa selvästi hitaammin kuin OECD-maissa yleensä. Tieto ilmenee tiistaina julkaistusta OECD:n koulutusraportista.

Suomessa 25–64-vuotiaiden korkea-asteen koulutuksen saaneiden vuosittainen osuus kasvoi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä 1,8 prosenttia. OECD-maissa kasvu oli keskimäärin 3,7 prosenttia.

Irlannissa ja Puolassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi vuosittain yli seitsemän prosenttia. Suomea hitaampaa kasvu oli vain kolmessa vertailun kolmestakymmenestä maasta.

Suomessa hidas kasvu johtuu osittain siitä, että lähtötaso on melko korkea, mutta se ei selitä kaikkea. Lähtötasoltaan Suomen kanssa suunnilleen samanlaisissa maissa, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Sveitsissä osuus kasvoi nopeammin.

Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen opetusministeriöstä arvioi, että monissa maissa korkeakoulutukseen uskotaan enemmän kuin Suomessa. Osittain eroja selittää myös maiden erilainen koulutusrakenne.

Suomalaisten 25–34-vuotiaiden opiskeluinnokkuus on nyt OECD-maiden keskitasoa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuonna 2000 oli Suomessa OECD-maiden neljänneksi suurin, mutta 2010 Suomi oli pudonnut seitsemännelle sijalle yhdessä Australian ja Britannian kanssa. Korkeaksi asteeksi lasketaan yliopistot, ammattikorkeakoulut ja opistoaste.

Suomessa koulutuksen suurimpia ongelmia on se, että peruskoulun jälkeen suuri joukko nuoria ei jatka mihinkään koulutukseen. Suomen 16–19-vuotiaista 87 prosenttia opiskelee.

Esimerkiksi Irlannissa, Unkarissa, Puolassa ja Sloveniassa samanikäisistä yli 90 prosenttia opiskelee.

Suomessa 27 prosentilla nuorista oli korkeampi tutkinto kuin omilla vanhemmillaan ja 21 prosentilla alempi kuin vanhemmillaan. Suomessa, kuten OECD-maissa keskimäärinkin puolet nuorista oli vanhempiensa kanssa samalla koulutustasolla.

Miehistä 23 prosenttia oli vanhempiaan korkeammin koulutettuja ja 26 prosenttia vanhempiaan matalammin koulutettuja. Naisista 32 prosenttia oli vanhempiaan koulutetumpia ja 16 prosenttia vanhempiaan matalammin koulutettuja.

"Selvityksen viesti suurelle yleisölle on lähinnä se, ettei Suomi sijoitu koulutusvertailussa niin hyvin kuin yleensä kuvitellaan", Heinonen sanoo.