Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.
Poliittisen historian professori Timo Soikkasen mukaan suuressa osassa Eurooppaa kansalaisten tyytymättömyys kanavoituu populististen puolueiden suosioon, ei ääriliikkeiden kasvuun.
Kreikan tämänkesäisissä vaaleissa radikaali vasemmistolainen Syriza nousi toiseksi isoimmaksi puolueeksi ja muukalaisvastainen Kultainen aamunkoitto sai lähes 20 paikkaa parlamenttiin.
Ranskan vaaleissa tänä kesänä laitaoikeistolainen Kansallinen rintama nousi parlamenttiin 14 vuoden tauon jälkeen. Kevään presidentinvaaleissa puolueen ehdokas Marine Le Pen sai 18 prosenttia äänistä ja laitavasemmiston ehdokas Jean-Luc Melenchoni 11 prosenttia.
Unkarin kolmanneksi suurin puolue Jobbik on avoimen muukalaisvastainen. Se on kohauttanut muun muassa järjestyskaartillaan.
Sveitsissä radikaalin oikeistolainen ja maahanmuuttovastainen SVP on maan suurin puolue.
Kaikkia edellä mainittuja puolueita on Suomen mediassa kutsuttu äärioikeisto- tai vasemmistopuolueiksi, vaikka Soikkasen mukaan ääriliikkeelle ominaista on väkivaltaisuus. Mainituista puolueista väkivaltaisena pidetään ainoastaan Kultaista aamunkoittoa.
Suomessa muun muassa perussuomalaisiin on lyöty äärioikeiston leimaa.
"Perussuomalaisia ollaan leimaamassa äärioikeistolaisiksi pelkästään sen takia, että maahanmuuttoasioista ollaan kriittisiä", perussuomalaisten kansanedustaja James Hirvisaari sanoo.
Hirvisaari on syksyllä 2010 kirjoittanut blogiinsa tekstin otsikolla "Äärivasemmisto pesii Vihreissä". Nykyään hän ei kuitenkaan puhuisi äärivasemmistosta vaan laitavasemmistosta.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
