Poliisi saa oikeuden asentaa vakoiluohjelmia

Tietoturvayhtiö pyrkii estämään viranomaisten vakoiluohjelmien pääsyn tietokoneille.

Kotimaa
 
Outi Pyhäranta / HS
Poliisi voi asentaa epäiltyjen tietokoneisiin ja älypuhelimiin vakoiluohjelmia vuoden 2014 alusta lähtien. Kuvan poliisi ei liity tapaukseen.
Poliisi voi asentaa epäiltyjen tietokoneisiin ja älypuhelimiin vakoiluohjelmia vuoden 2014 alusta lähtien. Kuvan poliisi ei liity tapaukseen. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Poliisi saa vuoden kuluttua oikeuden asentaa salaa vakoiluohjelmia rikoksesta epäiltyjen tietokoneisiin ja älypuhelimiin. Tietoturvayhtiö F-Secure aikoo suojata asiakkaidensa tietokoneet poliisin mahdollisia urkintayrityksiä vastaan parhaansa mukaan.

Niin sanotun troijalaisen avulla lainvalvojat voivat seurata rikoksesta epäillyn tietokoneen käyttöä ja viestittelyä nykyistä kattavammin.

Urkintaohjelman asennus- ja käyttövaltuudet sisältyvät esitutkinta- ja pakkokeinolakien uudistukseen, jonka eduskunta on jo hyväksynyt.

Poliisi voi asentaa vakoiluohjelmia vuoden 2014 alusta lähtien. Toiminta tarvitsee aina tuomioistuimen luvan samaan tapaan kuin esimerkiksi puhelinkuuntelu.

Poliisi ei vielä tiedä tai kerro, alkaako se käyttää ohjelmia heti kun uudet lakipykälät tulevat voimaan. Tiettävästi poliisilla ei ole ainakaan vielä tarvittavaa ohjelmistoa eikä osaamista.

Keskusrikospoliisi aikoo perehtyä asiaan ensi vuoden aikana, kertoo apulaispäällikkö Tero Kurenmaa.

"Emme ole vielä arvioineet lakiuudistuksen vaikutuksia täysin kattavasti. Tarkastelemme niitä ensi vuonna."

Kurenmaa uskoo, että poliisi voi halutessaan hankkia vakoiluohjelman varsin nopeasti käyttöönsä.

Uusi apuväline kiinnostaa rikoskomisario Timo Piiroista, joka on erikoistunut nettirikosten tutkintaan keskusrikospoliisissa.

"Kun lainsäätäjä antaa meille työkalun, niin tokihan sitä halutaan myös käyttää. Se ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista eikä edullista", Piiroinen sanoo.

Rikolliset eivät ole aiemminkaan voineet huoletta käyttää nettiä rikosten tekemiseen tai suunnitteluun. Esitutkintaviranomaiset ovat voineet seurata vakavasta rikoksesta epäiltyjen netin käyttöä ainakin jossain määrin operaattorin avustuksella.

Näin poliisi ei kuitenkaan pääse tiettyjen suosittujen nettipalveluiden tietoihin käsiksi. Google, Facebook ja Skype ovat salanneet palvelunsa niin, ettei operaattorikaan kykene selvittämään viestien ja nettipuhelujen sisältöä.

"Tällöin viranomaisen on pyydettävä haluamiaan tietoja suoraan esimerkiksi Googlelta, joka ei välttämättä anna niitä. Siksi on ymmärrettävää, että poliisit haluavat hankkia vakoiluohjelmia käyttöönsä", sanoo F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.

F-Secure ei aio tehdä viranomaisten kanssa minkäänlaista yhteistyötä vakoiluohjelman kehittämisessä tai käytössä. "Näiden ohjelmien kehittäjien päävihollisia ovat virustorjuntafirmat. Meidän tehtävänä on pysäyttää haittaohjelmat riippumatta siitä, ovatko ne lähtöisin venäläisiltä rikollisilta vai poliisilta", Hyppönen sanoo.

Hän luonnehtii tilannetta skitsofreeniseksi.

"Olemme tehneet eri maiden viranomaisten kanssa paljon yhteistyötä verkkorikollisten paljastamiseksi. Yhtäkkiä viranomaiset ovat itse kehittämässä ja käyttämässä haittaohjelmia."

Vakoiluohjelmien käytössä voi olla poliisin kannalta myös riskejä. "Jos näin saadaan pysäytettyä kouluampuja, se on hienoa. Vakoiluohjelmia ei saa käyttää heppoisin perustein. Jos poliisi seuraa syyttömäksi osoittautuvan ihmisen tietokoneen käyttöä, se on kovempi yksityisyydenloukkaus kuin puhelinkuuntelu."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi