Yhteisöpalvelu Facebook liittyy yhä useampaan poliisin rikosilmoitusjärjestelmään kirjattuun ilmoitukseen. Kun Facebook mainittiin toissa vuonna 2 000 ilmoituksessa, viime vuonna luku nousi jo kolmeen tuhanteen.

Nettipoliisi Marko Forss Helsingin poliisista ei usko, että luku olisi kuluvan vuoden aikana ainakaan pienentynyt.

"Nousu on aika radikaali. Mitä enemmän sosiaalista mediaa käytetään, sitä enemmän siellä tapahtuu rikoksia", Forss kiteyttää.

Kaikkia ilmoituksia ei ole tehty Facebookissa käyttäytymisen seurauksena, mutta yhteisöpalvelulla on voinut olla joku muu kytkös tapauksiin. Rikokseen syyllistynyt voidaan vaikka tunnistaa jonkin nimimerkin avulla. Luvut sisältävät muunkinlaisia ilmoituksia kuin rikoksiin liittyviä.

Suuri osa Facebookiin liittyvistä rikosilmoituksista koskee kiusaamista. Poliisi tutkii tapauksia yleensä rikosnimikkeellä kunnianloukkaus tai laiton uhkaus, mutta myös seksuaalista häirintää esiintyy.

Nykyisin jo enemmistö kiusaamisilmoituksista koskee aikuisten kuin lasten välisiä riitoja. Etenkin eronneet pariskunnat solvaavat toisiaan yhä enemmän Facebookissa. Lokaa heitetään säälimättä päin entistä rakasta.

"Ei ole hirveän hyvä idea ottaa sitä perjantaipulloa ja mennä kirjoittamaan mielipiteitään nettiin. Keskustelu lähtee helposti lapasesta", Forss tuumii.

Suurin osa tilanteista selviää, kun nettipoliisi puhaltaa ajoissa pelin poikki. Rikosilmoituksella uhkaaminen tepsii lähes jokaiseen kunnianloukkauksen rajamailla taiteilevaan sanaseppoon. Jotkut selittelevät ja jotkut pyytävät rehellisesti anteeksi. Enemmistö ei kuitenkaan vastaa nettipoliisin yhteydenottoon mitään, hölmöily vain loppuu.

"Olemme sanoneet, että rohkeasti vaan yhteys, jos suunsoitto jatkuu. Ei sieltä hirveästi ole palattu asiaan."

Osaavat nuoretkin nimitellä. Forssin mukaan koulukavereita huoritellaan ja uhataan jopa tappaa. Usein kiusaaja ja kiusattu tuntevat toisensa entuudestaan.

Netin turvallisuudesta keskusteltiin keskiviikkona Porissa Suomi Areena -tapahtumassa. Forssin lisäksi muut tilaisuuteen osallistuneet keskustelijat olivat samaa mieltä siitä, että kasvottomana netissä on helpompi kertoa, mitä todella ajattelee. Tällöin myös sellaiset epäkorrektit tai radikaalit ajatukset pääsevät ilmoille, joita ei uskaltaisi sanoa toiselle päin naamaa.

"Ihmisen on helpompi olla paha jollekin täysin anonyymille, mutta vähitellen täytyy kasvaa siihen, että myös netissä on seuraamuksia. Laki on sama netissä kuin reaalimaailmassa", muistutti ylitarkastaja Sari Kajantie Keskusrikospoliisista.

Kajantien mukaan ongelmia netissä aiheuttaa se, ettei keskustelukumppanin ilmeitä ja eleitä näe keskusteltaessa, jolloin viestin vastaanottaja voi tulkita sisällön täysin eri tavalla kuin lähettäjä tarkoitti.

Nettipoliisi Forssin mielestä suurin osa ihmisistä on onneksi fiksuja.

"Se on pieni porukka, joka hölmöilee."