"Ylioppilastutkinnosta on tullut peli, jossa tehdään valintoja ankarasti taktikoiden", sanoo professori Patrik Scheinin Helsingin yliopistosta.

Yhä useampi oppilas kaihtaa hänen mukaansa pitkän matematiikan, fysiikan, kemian ja harvinaisten pitkien kielien opiskelua heikon yo-arvosanan pelossa.

"Aineistostamme käy ilmi, että on lukioita, joissa opinto-ohjaajat ja rehtorit suorastaan patistavat kokelaita kirjoittamaan helppoja aineita", Scheinin sanoo.

Kevään ylioppilaskirjoituksissa on tänään maanantaina vuorossa äidinkielen essee.

Taktikoitu on iät ajat, mutta vaikutukset korostuvat nykyään valinnaisuuden vuoksi.

Pakollinen on vain äidinkieli. Loput kolme pakollista koetta voi valita toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matematiikan ja reaaliaineen joukosta. Lisäksi voi kirjoittaa ylimääräisiä kokeita, joita on 24 aineessa yhteensä yli 40.

Osanottajamäärät vaihtelevat tuntuvasti: yli puoleen kokeista osallistuu alle kymmenesosa kokelaista.

Suhteellinen arvostelu ei tällöin enää ole oikeudenmukainen, koska joukko on jo valmiiksi valikoitunutta. Arvosanojen todellinen vaativuustaso vaihtelee jopa puolentoista arvosanan verran.

Esimerkiksi tänä keväänä pitkän englannin kirjoittajia on yli 23 000, kun pitkän ranskan kirjoittaa alle 300. Terveystiedon kokeeseen on ilmoittautunut 6 500 henkeä ja filosofian kokeeseen 750.

"Ylioppilaskoe on ihan kelpo päättökoe, mutta korkeakoulujen valintakokeeksi se ei nykyisellään sovellu", Scheinin muistuttaa.

Hallitus haluaisi kehittää ylioppilastutkintoa valintakokeen suuntaan, jotta nuoret pääsisivät pikemmin opintojen alkuun.

Scheininin mukaan tutkinto ei anna pohjaa verrata opiskelijoiden osaamista aineiden, kevään ja syksyn, vuosien tai kieliryhmien välillä.

Hän väläyttää laajemman pakollisuuden palauttamista. Tutkinnon voisi rajata oppiaineisiin tai sisältöihin, jotka kaikkien tulisi hallita.

"Tutkintoa ei saa millään ilveellä niin yhtenäiseksi, että se kelpaisi kaikille aloille pääsykokeeksi", arvioi ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Juhani Lokki.

Lokki puoltaa laajaa valinnaisuutta ja heittää pallon korkeakouluille, jotka voisivat tarkemmin sanoa, mitä tutkinnolta haluavat ja mitä arvosanoja painottavat.

"Ja kyllä yo-arvosanat ovat vertailukelpoisia aineitten sisällä", Lokki torjuu kritiikin.

Ensin pitäisi muuttaa lukio ja sitten vasta ylioppilastutkinto, Suomen rehtoreitten puheenjohtaja Ari Pokka muistuttaa.

"Oppiaineita on lukiossa liikaa. Pitäisi olla laajempia kokonaisuuksia ja tiedonhankinnan ja -käsittelyn opettelua."

Pokkakin olisi valmis lisäämään yo-tutkinnon pakollisuutta palauttamalla pakolliseksi esimerkiksi englannin. Lokki heittäisi pakollisten joukkoon matematiikan.

Miehet ovat yhtä mieltä siitä, että tietokoneet pitäisi saada tutkintoon. Lokki johtaa asiaa selvittävää työryhmää.

Kevään ylioppilaskirjoituksissa on maanantaina vuorossa äidinkielen esseekoe. HS.fi julkaisee kokeen tehtävät kello 15.15.