Kun Kymenlaakson kutsunnoissa kahdeksan kymmenestä nuorukaisesta määrätään asepalvelukseen, viereisessä Etelä-Savossa armeijan riveihin kelpaa vain seitsemän kymmenestä.

Puolustusvoimien kutsuntatilastoista nousee esiin huomattavia alueellisia eroja. Terveitä alokkaita löytyy myös esimerkiksi Helsingistä, Länsi-Uudeltamaalta ja Lapista, huonokuntoisia Pohjois-Karjalasta ja Keski-Suomesta.

Tilastotietojen valossa näyttää siltä, että hiipuvien maakuntien sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat heijastuvat myös aikuistuvien nuorukaisten kuntoon.

Syy juuri Etelä-Savon kehnoon pärjäämiseen kutsunnoissa ei silti ole täysin selvä.

Maavoimien esikunnan mukaan taustalla on osittain alueen yleinen heikko terveystilanne. Mutta samat ongelmat painavat myös Pohjois- ja Itä-Suomea laajemminkin.

"Etelä-Savosta on tullut viestiä, että siellä on paljon syrjäytymisuhan alla olevia nuoria miehiä", sanoo majuri Timo Koljonen Maavoimien esikunnasta.

Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi koulutuksen ulkopuolelle ei kuitenkaan jää Etelä-Savossa erityisen paljon nuoria. Lukua käytetään usein syrjäytymisen mittarina.

Yleisimmät syyt asepalveluksesta vapauttamiseen ovat mielenterveysongelmat ja ylipaino. Puolustusvoimat on erityisen huolissaan moniongelmaisten syrjäytymisvaarassa olevien nuorukaisten määrän kasvusta.

"He käyttävät huumeita ja päihteitä, eivätkä saa oikein mitään aikaiseksi. Juuri tämä joukko on kasvanut aivan liikaa", kertoo Koljonen.

Valopilkkujakin kutsunta-alueilta löytyy. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa palvelukseen astuvien osuus on saatu kasvuun.

Koljonen kiittää alueiden onnistumisesta lähes koko maassa toimivaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimaa Aikalisä-toimintamallia, jolla kutsuntaikäisille tarjotaan tukea elämän ongelmiin.

"Siellä on todella tartuttu hukassa olevien nuorten asioihin", Koljonen sanoo Pohjois-Pohjanmaasta ja Kainuusta.

Helsinki jää paperilla maan keskiarvosta. Koljosen mukaan tämä selittyy pääasiassa ulkomailla asuvien nuorten osuudella, sillä heitä on kirjoilla kutsunta-alueella paljon.

Muillakin alueilla luvut palvelukseen määrätyistä miehistä antavat liian synkän kuvan tilanteesta. Lapin ja Ylä-Lapin asemaa painaa palveluksesta usein vapautuvien useamman maan kansalaisten määrä.

Varsinais-Suomen tilastoja puolestaan heikentää Ahvenanmaan kuuluminen kutsunta-alueeseen. Ahvenanmaalaiset miehet on vapautettu asepalveluksesta.

Koko maassa armeijaan kelpuutettavien osuus kaikista kutsunnoissa käyvistä pienenee vuosi vuodelta. Kun vuonna 2009 palvelukseen määrättiin vielä 78,2 prosenttia nuorista miehistä, oli osuus viime vuonna enää 76,6.

Koljosen mukaan raakkausprosentin kasvu johtuu osaksi terveyskriteerien tiukentamisesta. Tiukennusten tavoitteena on, että useampi varusmies suorittaisi palveluksensa loppuun.

Keskeytysmäärien kasvu on kuitenkin jatkunut. Nyt palveluksensa keskeyttää joka viides varusmies.