Suomi on vähintäänkin melko rasistinen maa, ajattelee murskaava enemmistö suomalaisista.

Kaksi kolmasosaa kansasta ajattelee, että Suomessa ilmenee rasismia paljon tai melko paljon. Siitä huolimatta itsessään rasismia tunnistaa tai tunnustaa paljon vain kaksi prosenttia ja melko paljon kaksitoista prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi Helsingin Sanomien teettämästä TNS Gallupin kyselytutkimuksesta.

Suomalaiset suhtautuvat vähemmistöistä kielteisimmin somaleihin ja muslimeihin. Romaneihin suhtaudutaan vielä näitäkin ryhmiä kielteisemmin: 37 prosenttia suhtautuu romaneihin melko tai erittäin kielteisesti.

Tulokset eivät yllätä Suomen romaniyhdistyksen varapuheenjohtajaa

Unto Jääpuroa.

"Suomessa hyssytellään, että ei ole rasismia, mutta on sitä. Rasismi on jokapäiväistä. Sitä on aina ollut ja tulee aina olemaan. Kehottaisin romaneita olemaan valveilla, eikä nukkumaan Ruususen untaan."

Jyrkkiä asenteita romaneihin voi selittää osin se, että Suomen romanit sotketaan ajatuksissa paljon kielteistä julkisuutta saaneisiin Romanian romanikerjäläisiin, toteaa Helsingin yliopiston dosentti

Magdalena Jaakkola.

Jaakkolan tutkimuksissa kotimaiset romanit ovat sijoittuneet aika tasavahvasti etnisen hierarkian alapäähän yhdessä somalien kanssa.

HS-gallupissa kaikista vähemmistöryhmistä myönteisimmin suhtauduttiin saamelaisiin, ruotsalaisiin, englantilaisiin, virolaisiin ja kiinalaisiin. Haastatelluille lueteltiin 17 kansallisuuden tai vähemmistön nimeä; niistä kolmeentoista väestön enemmistö suhtautui myönteisesti.

Huomattavan moni suomalainen - 35 prosenttia - on täysin tai osittain sitä mieltä, että islam on uhka länsimaisille arvoille ja demokratialle.

Kansasta 29 prosenttia allekirjoittaa täysin tai osittain ajatuksen, että "joihinkin rotuihin kuuluvat ihmiset eivät kerta kaikkiaan sovi asumaan moderniin yhteiskuntaan".

Viidenneksen mielestä "on tunnustettava se tosiasia, että jotkut kansat ovat älykkäämpiä kuin muut".

Yksitoista prosenttia kansasta oli joko täysin samaa mieltä tai osittain samaa mieltä siitä, että "ihmiset, joiden ulkonäkö ja kulttuuri poikkeaa paljon suomalaisesta, ovat ennustamattomia ja pelottavia".

Jotkut kyselytutkimuksen vastaukset ovat lähellä vuonna 2007 tehtyä Punaisen Ristin tutkimusta, jossa myös kirjattiin ympäröivästä yhteiskunnasta paljon ankarampi arvio kuin omasta itsestä.

Neljä vuotta sitten suomalaisista 62 prosenttia ajatteli Suomessa ilmenevän paljon tai melko paljon rasismia, kun omalla kohdalla sitä tunnisti tai tunnusti vain yksitoista prosenttia.

Etnisiä asenteita vuosikausia tutkinut dosentti Jaakkola pitää tavallisena sitä, että ihmiset arvioivat kyselyissä itseään myönteisemmin kuin muita: näin on huomattu esimerkiksi juomistapoja koskevissa tutkimuksissa. Hänen mukaansa arviota rasismin yleisyydestä voi tavallaan tulkita myönteisestikin.

"Keskustelu rasismista on voinut vaikuttaa siihen. Kun sanotaan, että Suomessa on rasismia mutta itsessä ei tunnisteta rasismia, ollaan tavallaan pahoillaan asioiden tilasta ja pidetään rasismia surullisena ilmiönä."

Gallupin toimialajohtajan

Juhani Pehkosen mielestä kyselyn tuloksista voisikin tehdä johtopäätöksen, että suomalaiset ajattelevat rasistisuuden olevan maassamme yleisempää kuin se ehkä todellisuudessa on.

Koska vain joka seitsemäs tunnistaa rasismia itsessään, on mahdollista, että sitä on myös muissa vähemmän kuin ajatellaan.

"Toisenlainen tulkinta voisi olla se, että ihmiset tunnistavat muissa ihmisissä ilmenevät rasistiset piirteet herkemmin kuin itsessään. Tällä tavalla ajateltuna rasismia ilmenisi maassamme jopa huolestuttavassa määrin."