Suomalaiset eivät halua ammattisotilaita

Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusjärjestelmää.

Kotimaa
 

Asevelvollisuudella on Suomessa vankka kannatus.

Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusjärjestelmää. Ammattiarmeijaan haluaisi siirtyä vain 16 prosenttia suomalaisista.

Sen sijaan kansalaisten käsitykset Puolustusvoimien määrärahojen riittävyydestä jakautuvat kahtia.

Fakta

Näin kysely tehtiin

 Tutkimuksen teki TNS Gallup HS:n pyynnöstä.

 Tutkimuksessa kysyttiin suhtautumista yleiseen asevelvollisuuteen, ammattiarmeijaan ja puolustusmäärärahojen riittävyyteen.

 Haastatteluja tehtiin puhelimitse 4.–5. helmikuuta. Haastateltavia oli 1 005.

 Tulos edustaa Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaa.

 Tutkimuksen virhemarginaali on suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Vajaa puolet, 46 prosenttia, pitää nykyisiä määrärahoja riittävinä uskottavaan puolustukseen.

Likipitäen saman verran, 42 prosenttia, otaksuu määrärahojen olevan riittämättömiä.

Enemmistö etenkin perussuomalaisten kannattajista on sitä mieltä, että Puolustusvoimien määrärahat eivät riitä uskottavaan puolustukseen. Tätä mieltä on 61 prosenttia perussuomalaisten kannattajista.

Vasemmistoliiton kannattajat ovat toista mieltä. Heistä kolme neljästä pitää puolustusmäärärahoja riittävinä.

Muiden puolueiden kannattajien näkemykset osuvat perussuomalaisten ja vasemmistoliittolaisten väliin.

Sosiaalidemokraattien ja vihreiden kannattajista enemmistö on sitä mieltä, että puolustusmäärärahat riittävät. Kokoomuksen ja keskustan kannattajissa on hieman enemmän niitä, joiden mielestä määrärahat eivät riitä.

Ammattiarmeijaan siirtyminen saa eniten kannatusta Vasemmistoliiton tukijoiden joukossa. Heistä 39 prosenttia luopuisi asevelvollisuudesta.

Myös nuorten ja opiskelijoiden joukossa on hieman keskimääräistä enemmän ammattiarmeijan kannattajia.

Suomen nykyinen puolustusjärjestelmä perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja eurooppalaisittain poikkeuksellisen suureen reserviin.

Sodan ajan vahvuus on ensi vuodesta alkaen 230 000 sotilasta.

Ammattiarmeijaan siirtymistä on viime vuosina pohdittu aiempaa aktiivisemmin. Varsinkin vihreissä ja vasemmistoliitossa kysytään, onko yleinen asevelvollisuus tarkoituksenmukaisin ratkaisu Suomen puolustuksen järjestämiseksi myös tulevaisuudessa.

Suurimpia syitä keskustelun viriämiseen on Ruotsi, joka luopui asevelvollisuusarmeijasta vuonna 2009.

Suomi on yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvan puolustusratkaisunsa kanssa varsin yksin.

Lähes saman verran varusmiehiä ikäluokkaa kohden koulutetaan EU- ja Nato-maista ainoastaan Kreikassa ja Kyproksella.

Kun puidaan asevelvollisuuden tulevaisuutta, keskeisin kysymys kuuluu, voidaanko Puolustusvoimien tarvitsema määrä sotilaita hankkia ilman lakisääteistä velvollisuutta, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Arto Nokkala.

"Nykyisen mallin muutosprosessi lähtisi todennäköisesti käyntiin, jos Puolustusvoimat alkaisi tuoda esille, että nykyistä pienempi sotilaskoulutetun henkilöstön määrä riittäisi", Nokkala sanoi keskiviikkona Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n järjestämässä asevelvollisuusseminaarissa eduskunnassa.

"Koska joukkojen tarve on juuri arvioitu 230 000:een, tarvittaisiin aika vankat perustelut sille, miksi yhtäkkiä pienempi määrä riittäisi."

Nokkala uskoo, että nykyisellä asevelvollisuusmallilla on tulevaisuutta vielä 10–20 vuotta.

Ainakaan vielä poliittista tahtoa luopua tai muuttaa asevelvollisuutta valinnaisemmaksi ei ole. Tahtoa ei ole kansalaisillakaan.

Verkossa käynnissä oleva Ohi on -kansalaisaloite kerää parhaillaan nimiä asevelvollisuuden lakkauttamiseksi.

Eduskuntaan aloite ei vielä tällä kertaa päädy, sillä koossa on alle 7 000 nimeä.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi