Suomi maksaa noin 22 miljoonaa euroa siitä, että se sai vakuudet Kreikan ja Espanjan tukipakettia varten kootuille lainoille.

Jos summa suhteutetaan Kreikan ja Espanjan antamiin noin kahden miljardin euron vakuuksiin, kustannus vastaa noin prosenttia vakuuksien arvosta.

Tuo kustannus vakuuksien hankkimisesta syntyi pääosin siitä, että Kreikka-vakuuksista sovittaessa Suomi sitoutui maksamaan Euroopan vakausmekanismi EVM:ään tehtävän 1,44 miljardin euron pääomapanoksen yhdellä kertaa toisin kuin muut euromaat, jotka maksavat omat pääomituksensa viidessä erässä vuoteen 2014 mennessä.

Kun EVM käynnistyy todennäköisesti lokakuun alussa, Suomi kärsii muihin maihin nähden korkotappion, kun se joutuu panemaan rahaa EVM:än kertarysäyksellä jo tuolloin.

Valtio on laskenut saavansa tuohon pääomitukseen velkaa kahden prosentin hinnalla.

HS:n laskelman mukaan vakuiden korkokuluiksi tulee noin 22 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeriö (VM) on vahvistanut arvion oikeaksi.

Tämän lisäksi Suomi maksaa erilaisia asianajo-, pankki-, ja asiantuntijapalkkioita. Espanjan-neuvottelujen osalta VM ei ole kertonut asiantuntijapalkkioiden tai muiden oheiskulujen määrää.

Kreikka-neuvotteluissa VM maksoi kahdelle asianajotoimistolle yhteensä 636 000 euroa vakuusneuvotteluiden avustamisesta.

Espanjan tukipakettia heinäkuussa kasatessa Suomi sitoutui vakuuksia vaatiessaan lisäksi luopumaan Euroopan väliaikaisen vakausvälineen ERVV:n mahdollisista korkovoitoista vakuussopimuksen vastineeksi.

Arviota tuon luopumisen hinnasta ei ole kerrottu.

Käytännössä voittoja ei asiantuntijoiden mukaan tule.

Suomi sitoutui heinäkuussa takaamaan Espanjan sadan miljardin tukipaketista 1,9 miljardin euron lainaosuuden.

Espanjan pankkijärjestelmän tukemiseksi kehitetyssä tukipaketissa ERVV antaa Espanjalle keskimäärin 12,5 vuoden lainoja. Tätä lainanantoa se rahoittaa ottamalla itse markkinoilta lyhyempiä lainoja, joissa on pienempi korko.

Näin ERVV voi periaatteessa tehdä voittoja.

Käytännössä näin ei kuitenkaan tapahdu, koska lainasopimuksessa on sovittu, että ERVV ei ota lainojen välityksestä itselleen lainkaan korkomarginaalia välistä, vaan vuodattaa saamansa korkoedun edelleen Espanjalle.

Näin Suomen luopuminen näistä korkomarginaaleista oli yksinomaan muodollinen teko.

"Muut eivät voineet vaatia vastaavia vakuuksia, koska me olimme ainoa maa, joka oli luvannut pääomittaa EVM:ää kertasuorituksella viime lokakuun Kreikka-neuvotteluissa", vakuusneuvotteluihin osallistunut virkamies kertoo.

Näin Suomi sai ikään kuin kahdet vakuudet yhden hinnalla.

Suomelle voi kuitenkin syntyä korkomarginaaleista luopumisesta lisää kuluja myöhemmin, kun Espanjan lainat siirretään väliaikaisesta rahoitusvälineestä ERVV:stä pysyväksi tarkoitettuun EVM:ään.

Suomi on sitoutunut luopumaan myös silloin EVM:n Espanjan-lainojen mahdollisista korkomarginaalivoitoista. Nämä neuvottelut ovat avoinna.

Koska monet ERVV:n ehdot ovat siirtyneet lähes sellaisenaan EVM:n ehdoiksi, on todennäköistä, että myös EVM:n marginaali tulee olemaan olematon tai hyvin pieni.

Sen sijaan EVM:n mahdollisista osinkotuloista, joihin Suomen 1,44 miljardin euron pääoma oikeuttaa, ei Suomi neuvotteluissa ole luopunut.

Jos EVM:n sijoitukset tuottaisivat yli kahden prosentin tuottoa, Suomen velkarahalla tekemä pääomasijoitus voisi teoriassa olla jopa voitollinen liiketoimi.