Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT ja YK:n kidutuksenvastainen komitea CAT ovat viime kuukausina pysäyttäneet useita kidutettujen turvapaikanhakijoiden palautuksia Suomesta.

Viimeisin palautuksen täytäntöönpanokielto tuli viikko sitten. Kielto koski Kongon demokraattisesta tasavallasta paennutta, kidutettua ja raiskattua naista, joka ei saanut Suomesta oleskelulupaa.

Pakolaisneuvonta ry:n mukaan tilanne on kärjistynyt viime aikoina. Yhä useammin Suomen viranomaiset korkeinta hallinto-oikeutta myöten ovat katsoneet, että traumatisoitunut kidutuksen uhri voidaan palauttaa myös ihmisoikeuksia loukkaaviin maihin kuten Iraniin tai Kongoon.

EIT:ltä ja CAT:lta on haettu ja saatu kolmen kuukauden aikana neljä täytäntöönpanokieltoa. Tapauksissa on Pakolaisneuvonnan lakimiesten mukaan ollut selkeä vaara uhrin joutumisesta uudelleen epäinhimillisen kohtelun kohteeksi.

Maahanmuuttovirasto totesi pari viikkoa sitten, että pelkkä kidutus ei aina riitä turvapaikan tai muunkaan oleskeluluvan perusteeksi.

"Harkinnassa otetaan huomioon muun muassa hakijan kotimaan olot", virasto totesi. Virasto vetoaa muiden muassa tilanteisiin, joissa kotimaan olot ovat parantuneet sen jälkeen kun uhri on lähtenyt maasta.

Pakolaisneuvonta ja Kidutettujen kuntoutuskeskus puolestaan huomauttavat, että joillekin kidutetuille on annettu Suomesta lähtöpassit, vaikka viranomainen ei ole pystynyt osoittamaan, miten lähtömaan olot olisivat muuttuneet paremmiksi.

Esimerkiksi Iranin ja Kongon demokraattisen tasavallan ihmisoikeustilanne ei ole viime vuosina parantunut vaan huonontunut.

Pakolaisneuvonnan johtavan lakimiehen Marjaana Laineen mukaan Suomessa ongelmana on myös se, että kidutuksen uhreja ei aina tunnisteta eikä heidän erityistilannettaan oteta huomioon päätöksenteossa.

"Oikeusturvaverkkomme aukot johtavat kestämättömiin tilanteisiin. Koska päätöksenteossa arvioidaan, onko henkilö vaarassa joutua kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi, on olennaista, ettei ainoatakaan väärää kielteistä päätöstä tehdä."

Kidutuksen uhri tarvitsee myös hoitoa turvallisissa olosuhteissa. Vakavista traumoista toipuminen vie vuosia.

Uhrin palauttaminen maahan, jossa häntä on kidutettu, merkitsee usein jo sinällään epäinhimillistä kohtelua, painottavat Kidutettujen kuntoutuskeskus ja Pakolaisneuvonta yhteisessä kannanotossaan.

Kidutettujen palauttaminen nousi esille, kun Mervi Junkkosen ohjaama elokuva neljästä kidutetusta esitettiin tammikuussa Helsingin Docpoint-elokuvafestivaaleilla.

Ylen TV1 esittää Jälki elämässä -dokumentin tänään maanantaina kello 21.30.