Tiitisen puheille kansalais­aloitteesta tyrmäys: ”Hän on väärässä”

 |   |   | 
 
Kansanedustaja Lasse Männistö (kok), eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen ja kansanedustaja Mikael Jungner (sd).
Kansanedustaja Lasse Männistö (kok), eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen ja kansanedustaja Mikael Jungner (sd).

Kansanedustaja Mikael Jungner (sd) tyrmää eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitisen näkemykset kansalaisaloitteiden kevyestä painoarvosta.

Jungner puuttuu Tiitisen väitteeseen, että kansalaisaloitteelle on luotu liian suuret odotusarvot. Tiitinen sanoi kantansa tiistain Helsingin Sanomissa. 

Ensimmäinen, turkistarhauksen kieltoa koskeva kansalaisaloite keräsi lähes 70 000 allekirjoitusta ja se luovutettiin eduskunnalle viime viikolla.  Tänään puhemiesneuvosto päätti , että eduskunta käy lähetekeskustelun aloitteesta ehkä vasta huhtikuun loppuun mennessä. Sitä ennen luodaan ohjeistus siitä, miten kansalaisaloitteita käsitellään jatkossa.

Jungnerin mielestä aloittetta ei sovi tyrmätä.

"Tämä on moneen vuoteen merkittävin suomalaista demokratiaa raikastava uudistus, jonka on tarkoituskin muuttaa asioita", sanoo Jungner. "Tämä on ollut selkeä lainsäätäjien tahtotila. Tätä uudistusta ei saa nyt vesittää."

Jungner ihmettelee Tiitisen lain perustelutekstin vähättelyä. Jungnerin mukaan on selvää, että lakitekstin jälkeen seuraavaksi eniten painaa lain perusteluteksti.

Ennen kaikkea Jungner kritisoi Tiitisen kantaa, jonka mukaan kansalaisaloitteella ei ole tarkoitus muuttaa tapaa, jolla asiat tulevat eduskuntaan.

"Koko lain tarkoitushan on avata kansalaisille pääsy päättämään siitä, mistä eduskunnassa keskustellaan. Jos kansalaisaloitteelta vedetään matto alta, siinä tehdään iso vahinko suomalaisen demokratian uudistamiselle."

Jungnerin mukaan on silti selvää, että kansalaisaloitteen käsittelyjärjestystä on käytävä läpi. Kuinka esimerkiksi menetellään, jos sama aloite tulee eduskuntaan kahteen kertaan tai aloitteessa on jotain perustuslakia loukkaavaa.

Kansalaisaloitteen painoarvosta Jungnerilla on vankka käsitys.

"Kansalaisaloitteet kannattaa rinnastaa sadan allekirjoittajan aloitteeseen ja jättää liikkumavaraa käsittelyssä valiokunnille. Pääperiaate tulisi olla mahdollisimman paljon kansalaisaloitetta arvostava."

Kansanedustaja Lasse Männistö (kok) kaipaa poliittisia päätöksiä kansalaisaloitteen käsittelyn kohtalosta.

"On erikoista, että pääsihteeri Tiitinen vetää linjaa uuden instituution ja uuden asian suhteen. Hän on väärässä: myös lain perusteluilla on merkitystä."

"On kuitenkin poliitikkojen, ei virkamiesten, tehtävä päättää menettelytavasta."

Erityisesti Männistö kaipaa eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman (sd) kantaa kansalaisaloitteen käsittelystä. Helsingin Sanomien tietojen mukaan Heinäluoma olisi vastaanottaessaan ensimmäisen, turkistarhauksen kieltämistä koskevan kansalaisaloitteen, luvannut sille "asianmukaisen käsittelyn".

"Nyt tarvitaan poliittista päätöksentekoa. Minusta kansalaisaloitteille kuuluu niiden ansaitsema arvo ja ne tulisi käsitellä eduskunnassa tarvittavalla vakavuudella."

"Toivon, että puhemies kertoo nyt, miten kansalaisaloitteita tullaan käsittelemään."

Kansalaisaloitteiden puolestapuhujana tunnettu kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr) painottaa, että kansalaisaloitteet ansaitsevat asiallisen käsittelyn niiden sisällöstä riippumatta.

"Jos 50 000 kansalaista tekisi aloitteen vaikka ydinjätteen tuonnista, haluaisin sille asiallisen käsittelyn eduskunnassa riippumatta siitä, että en itse aloitteen sisältöä voi kannattaa."

Tynkkynen muistuttaa, että asiallinen kansalaisaloitteen käsittely ei syrjäytä eduskunnan tahtoa.

"Eduskunnalla säilyy mahdollisuus sanoa aloitteen ehdotukselle kyllä tai ei."

Tynkkynen harmittelee, että pieneenkin askeleeseen kohti kansalaisten osallistumista suhtaudutaan epäillen ja muistuttaa, että Sveitsissä, Kaliforniassa ja jopa Uruguayssa kansalaiset voivat päättää asioista kansanäänestyksellä aloitteiden lisäksi.

"Jos asenne kansalaisten aktiivisuutta kohtaan on tämä, ei kannata ihmetellä äänestysprosentin laskua."

Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps) puolestaan on pitkälle Tiitisen linjoilla kansalaisaloitteiden marssijärjestyksestä. Koska kyseessä on uusi kansanvallan muoto, sen käyttöönotossa on pohdittava tarkkaan menettelytapoja.

”Jatkossa kaikkia kansalaisaloitteita tulee kohdella tasapuolisesti, joten on etsittävä menettelytavat, jotka toimivat käytännössä. Pitää selvittää, ehtivätkö valiokuntaneuvokset tehdä lakialoitteen pohjalta lainsäädäntötyötä. Nythän hallituksen esitykset ovat syntyneet perusteellisessa valmisteluprosessissa ministeriössä”, hän kertoo.

Ruohonen-Lerner oli mukana kansalaisaloitteen käyttöä pohtineessa työryhmässä.
”Tiedostimme riskin, että aloitteita voi alkaa tulla paljon ja voi syntyä aloitteiden inflaatio.”

Ruohonen-Lerner muistuttaa, että aloitteiden allekirjoittaminen verkossa on yhtä helppoa kuin verkkopankissa asiointi, joten aloitteita voi tulla runsaasti eduskuntakäsittelyyn.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi