Kirjoitin torstaina HS.fi:hin kolumnin, jossa väitin maksullisten video- ja musiikkipalvelujen rantautumisen Suomeen vievän perusteluja luvattomalta latailulta verkossa. Kirjoitin, että tarjonnan lopulta parantuessa on aika ratkaista, uskooko piraatti-ideologiaan vai haluaako maksaa sisällöistä.

Kolumni kirvoitti muun muassa Twitterissä ja HS:n verkkosivuilla paljon keskustelua, jota olen koonnut tähän. Moni keskustelija esitti näkökulmia, jotka täydentävät kirjoitusta.

 Ulkomaisten leffa- ja musiikkikirjastojen valikoima on kovin USA-keskeinen, huomautti nimimerkki Pilviaika Twitterissä. Esimerkiksi aasialaista poppia tai muuta mainstreamista poikkeavaa on yhä vaikea ostaa verkosta laillisesti. Samaa pohti blogissaan perusteellisesti Jussi Kari.

 Luvaton lataaminen ei suoraan merkitse, että lataaja ei käyttäisi rahaa kulttuurisisältöihin, huomautti sähköpostilla lähestynyt lukija. Asia voi todella olla jopa päinvastoin. Lukija kertoi lataavansa verkosta rutkasti luvatonta materiaalia, mutta käyttävänsä myös paljon rahaa sisältöjen ostoon. "Toimintani moraalisuudesta voi kiistellä, mutta se ei ainakaan pidä paikkaansa, että jättäisin jotain ostamatta vain siksi, että sen voi kopioida ilmaiseksi."

 HS.fi:n keskustelussa nimimerkki Teräsperho kertoi ottavansa uudet maksulliset palvelut ilolla vastaan, mutta toivoi, että ne ovat teknisesti ainakin yhtä toimivia kuin piraattivaihtoehdot. Muuten ne eivät tunnu rahanarvoisilta.

 Tietotekniikan asiantuntija Petteri Järvinen kirjoitti Twitterissä, ettei saatavuus ole piratismin perimmäinen syy. Pelejäkin on Järvisen mielestä latailtu, vaikka niitä on ollut hyvin saatavilla.

 Nimimerkki Garling Dainty totesi HS.fi:n keskusteluissa, että erilaiset kopioinninestotekniikat estävät sisältöjen siirron laitteelta toiselle. Tämä vähentää halukkuutta ostaa niitä.

 Toinen sähköpostilla lähestynyt lukija huomautti, että kirjoituksessa mainittiin nimeltä Suomeen saapuvat Netflix, HBO ja täällä jo oleva Spotify, muttei niiden kilpailijoita. Videoita voi Suomessa jo nyt vuokrata tai ostaa esimerkiksi Voddler-palvelusta ja iTunes-kaupasta, joka myy myös musiikkia. Myös esimerkiksi teleoperaattoreilla on omat videovuokraamonsa. Muista palveluista voi vinkata esimerkiksi tämän jutun kommenteissa.

 Useampi kommentoija huomautti HS.fissä, ettei otsikossa mainittu torrent-vertaisverkkotekniikka ole tekniikkana luvaton tai laiton. Tämä on totta: Torrentit ovat tekninen tapa jakaa tietoa, ja niiden avulla liikkuu myös paljon laillista aineistoa.

Osallistu keskusteluun kolumnin kommenteissa tai Twitterissä. Voit myös lähettää vinkkejä tai kommentteja sähköpostitse.

Jos jutun linkit eivät näy esimerkiksi matkapuhelimessa, kokeile lukea artikkeli tietokoneen selaimessa.

Kirjoittaja on HS:n uutispäällikkö, jota voi seurata Twitterissä (www.twitter.com/JussiPullinen)